- Työntekijään sovellettava työaika on työstä maksettavan palkan ohella tärkein työsuhteen ehto. Työajan pituus ja työaikajärjestelyt vaikuttavat olennaisella tavalla mahdollisuuteen sovittaa yhteen työn ja yksityiselämän vaatimukset, työministeri Tarja Filatov totesi tänään 17.lokakuuta Euroopan Parlamentin ja Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön työaikaseminaarissa Brysselissä.

Työn ja muun elämän yhteensovittamisen tarve vaihtelee työuran eri vaiheessa ja erilaisissa elämäntilanteissa. Päivä- ja viikkokohtaisen yhteen sovittamisen ohella työaikaa ja siihen liittyviä joustokysymyksiä on tarkasteltava myös pidemmällä aikavälillä, ehkäpä koko elämän mittaisena yhteensovittamisena, kuten asiaa on lähestytty Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön tutkimuksessa "Working time options over the life course: Changing social security structures".

Työaikakäytännöt ovat monipuolistuneet ja erilaistuneet kaikilla työaloilla. Yhtenä keskeisenä syynä tähän on kilpailun lisääntyminen tuotanto- ja palvelutoiminnoissa ja siitä johtuva tarve sopeuttaa työajat vaihteleviin tarpeisiin.

Työaikojen määräytyminen on siirtymässä osittain markkinoille. Etätyö, työpaikalla tapahtuva paikallinen sopiminen, työorganisaatioiden kilpailulliset ja taloudelliset paineet, toimihenkilöiden osuuden lisääntyminen ja työntekijöiden monipuolistuvat odotukset murentavat perinteistä yhtenäistä työaikakäsitettä. Usein työajat ovat myös polarisoituneet. Esimerkiksi Suomessa kaikista palkansaajista 17 prosenttia sanoo työtunteja olevan liian vähän ja 19 prosenttia sanoo niitä olevan liian paljon.

Erilaistuvat työajat lisäävät vaihtoehtoja ja mahdollistavat entistä yksilöllisempiä ratkaisuja. Esimerkiksi Suomessa käytössä olevat liukuvan työajan järjestelyt, jossa työntekijä saa päättää työhöntulonsa ja työstä lähtemisensä ajat, ovat merkittävällä tavalla lisänneet työntekijän mahdollisuuksia sovittaa yhteen työn ja yksityiselämän tarpeita.

Luonnollista on, että eniten paineita työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen on työntekijöillä, joilla on pieniä lapsia. Työaikoihin ja niiden sijoitteluun kohdistuvat tarpeet ovatkin jossakin määrin erilaisia työuran eri vaiheissa ja toisaalta erilaisissa perhetilanteissa.

Myös kansalliset, työmarkkinoihin liittyvät erityispiirteet, kuten sosiaaliturvamuodot ja lasten päivähoidon järjestäminen tuovat työaikakeskusteluun erilaisia painotuksia eri jäsenvaltioissa. Niin ikään naisten ja miesten erilaisella työmarkkinoille osallistumisella on merkitystä työaikaratkaisuja tehtäessä.

Suomessa miesten ja naisten työajat eivät eroa toisistaan siinä määrin kuin yleensä Euroopassa, koska Suomessa myös naisten työsuhteet ovat pääosin kokoaikaisia. Naisten laaja työhön osallistuminen ja kokoaikatyö asettavat erityisiä haasteita työn ja perhe-elämän yhteensovittamiselle.

Perheenperustamisiässä oleville työntekijöille joustavan työajan sääntelyn rinnalla merkittävää on oikeus koko- tai osa-aikaiseen perhevapaaseen. Yhteisölainsäädäntö turvaa työntekijän oikeuden äitiys- ja vanhempainvapaaseen.

On hyvä, että Euroopan komissio on laatinut työn ja perhe-elämän yhteensovittamista koskevan asiakirjan Eurooppa-tason työmarkkinajärjestöjen kuulemista varten. Asiakirjassa otetaan esille lasten hoitamiseen tarkoitetun perhevapaan ohella myös muiden läheisten hoitamiseksi tarvittavat vapaat. Lisäksi työn ja perheen yhteensovittamisen keinoina tuodaan esille ponnistelu perhevapaiden tasaisemmaksi jakamiseksi äitien ja isien kesken.

Kiihtyvä kansainvälinen talouskilpailu ja väestön ikääntyminen asettavat haasteita eurooppalaisille työmarkkinoille. Työllisyysasteen ja tuottavuuden nostaminen saattavat edellyttää nykyistä joustavampia työaikoja ja osa-aikatyön lisääntyvää käyttöä. Monimuotoisten työaikojen käyttö saattaa vastata myös iäkkäämpien työntekijöiden yksilöllisiin tarpeisiin joustavan eläkeiän järjestelyillä.

Työnantajan ja yritysten tarpeista lähtevien joustavien työaikojen käyttöön tulee liittää myös turvallisuus. Työaika liittyykin olennaisella tavalla myös joustoturva- eli flexicurity- keskusteluun. Tarvittavaa työaikajoustavuutta on etsittävä keinoin, jotka ottavat huomioon työturvallisuuden ja työterveyden näkökulmat sekä muut työntekijöiden asemaa turvaavat seikat.

Sellaisilla työpaikoilla, joilla luottamussuhteet ovat kunnossa ja sopimisen käytännöt noudattavat vastavuoroisuuden periaatetta, työaikajärjestelyt saadaan paremmin vastaamaan kummankin sopijapuolen tarpeita. Parhaimmillaan työpaikkakohtaisilla työaikakäytännöillä onnistutaan lisäämään sekä yrityksen kannattavuutta että henkilöstön hyvinvointia. Esimerkiksi työaikapankkijärjestelyt pyrkivät ottamaan huomioon niin tuotannon kuin työntekijöidenkin yksilölliset tarpeet.

Työaikapankkiin voidaan tallettaa muun muassa työajan tasaamisvapaita, osia vuosilomasta ja ylityön korvauksena annettavaa vapaata. Työaikapankkiin voitaisiin tallettaa työaikaa silloin, kun kiireinen työtilanne edellyttää pidemmän työpäivän tekemistä. Vastaavasti pankkiin talletettu työaika voitaisiin pitää vapaapäivinä silloin, kun työtä ei ole tarjolla. Työaikapankkijärjestelyt voisivat tukea yksilöllisiä työaikaratkaisuja ja mahdollistaisivat työntekijöiden oman elämän, kuten perheen tarpeiden huomioon ottamisen.

Tässä seminaarissa pohditaan muun muassa työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen mahdollisuuksia sekä toisaalta työaikojen joustavuutta ja tehokkuutta yritysten ja työntekijöiden kannalta. Onko eri intressitahojen välillä löydettävissä osapuolia tyydyttävä tasapaino eli Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön tutkimuksessa esitetyin tavoin win–win-win -tilanne, jossa voittajia ovat paitsi yritykset ja työntekijät myös valtio.