Työvoiman tarjonta on kääntynyt Suomessa voimakkaaseen laskuun ainakin 20-30 vuodeksi. Kymmenen vuoden sisällä työllisestä työvoimasta ennakoidaan poistuvan lähes 700 000 työntekijää, mikä on noin 30 % vuoden vuosituhannen alun työllisestä työvoimasta.

Yrittämisen näkökulmasta asiaa voisi katsoa hieman toisin luvuin. Suomessa on noin 230.000 yritystä. Näistä 93% on alle kymmenen hengen yrityksiä. Käytännössä näistä lähtee joka kolmas työntekijä pois - eikä uusia ihmisiä ole tilalle tulossa.

Työpaikkoja kuolee ja syntyy vauhdilla. Joka kuukausi työvoimatoimistoihin tulee yli 60.000 henkeä uusia työttömiä työnhakija-asiakkaita eli enemmän kuin syvimmän laman aikana. Silti työssä noin 80.000 ihmistä enemmän kuin hallituksen aloittaessa. Muutosvauhti on iso haaste työnvälitykselle.

Olette omissa kannanotoissanne toivoneet, että kaikki työttömät työnhakijat voisivat olla sähköisessä työnantajille avoimessa verkossa. Tällainen CV-nettipalvelu on käytössä, mutta se perustuu työttömien ja työpaikkaa vaihtavienihmisten vapaaehtoisuuteen. Sähköisiä palveluja on syytä laajentaa ja aktivoida työttömien kirjautumista niihin, mutta perusoikeudet ja tietosuojasäännökset eivät mahdollista velvoittavaa kirjautumista avoimeen rekisteriin.

Työministeriössä on myös ohjeistettu uudelleen työnvälitykseen liittyvää osoituskäytäntöä. Osoitusten - eli karenssiuhkaisten työnhakuvelvotteiden - käytössä on ollut isoja eroja TE-keskusten välillä. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla yli 40% työpaikoista täyttyy osoitusten kautta, Uudellamaalla selvästi alle 10%. Jatkossa osoituksia tehdään räätälöiden työnantajan tarpeiden ja toiveiden mukaan.

Yhteishankintakoulutuksen avulla voidaan kouluttaa työvoimaa suoraan yritysten tarpeisiin. Yritys voi halutessaan itse valita koulutettavat ja osallistua koulutuksen järjestämiseen. Koulutuksen loputtua yritys päättää itse, palkkaako se koulutettavan. Yhteishankintakoulutuksen jälkeen koulutusta voidaan jatkaa esimerkiksi oppisopimuskoulutuksena.

Hankintalain uudistus myös parantaa mahdollisuutta toteuttaa koulutus yrityksen haluaman yhteistyökumppanin kanssa.

Osaamisen kehittäminen on tulevaisuudessa entistä enemmän työpaikoilla ja työyhteisöissä tapahtuvaa oppimista. Siitä syystä erilaiset työssä oppimisen mahdollisuudet ja työvaltaiset opetusmenetelmät ovat työministeriössä kehittämisen kohteina.

Vaihtovalmennuksella lisätään yrityksen osaamista rotaation avulla siten, että  työssä olevaa henkilöstöä koulutetaan uusiin tehtäviin ja tilalle valmennetaan samalla uutta työvoimaa.

Yritysten keskinäisten työpoolien tarkoituksena on vastata yritysten tilapäiseen työvoiman tarpeeseen, kysyntähuippuihin ja tuotannon kausivaihteluihin.

Valmisteilla on myös uusi työ- ja koulutussopimus, jossa palkkatuettuun työhön kuuluu samanaikaisesti työvoimakoulutuksena toteutettu yrityskohtainen koulutus..

Uusien yritysten ja julkisten toimijoiden on löydettävä yhteisrahoitusmuotoja. Työttömyysvakuutusrahaston ja koulutusrahaston toimintoja uudelleen järjestämällä voitaisiin saada aikaan kaikkia yrityksiä, mutta etenkin pk-yrityksiä hyödyntäviä ratkaisuja. Toivottavasti tässä edetään viimeistään tulopoliittisten neuvottelujen yhteydessä.