- Kuntien työntekijöiden asema on taattava kuntarakenneuudistuksessa. Uudistus merkitsee suuria rakenteellisia muutoksia, jotka vaikuttavat olennaisesti henkilöstön osaamisen hyödyntämiseen, työmotivaatioon, työviihtyvyyteen, sijoittumiseen, tehtäviin ja oikeuksiin. Kaikissa toimenpiteissä on kuultava henkilöstöä prosessien alkuvaiheessa, koska vain siten saadaan kaikkien osaamista hyödynnettyä, työministeri Tarja Filatov vaati tänään 6.lokakuuta sisäasiainministeriön järjestämässä kunta- ja palvelurakenneuudistusta käsittelevässä Mitä puitelaki merkitsee -seminaarissa Helsingissä.

- Kuntarakenneuudistus lähtee liikkeelle tänä syksynä. Puitelaki ei ole valtiovallan käsky tai direktiivi kunnille, se ei sisällä pakkokeinoja eikä sen johtoajatus ole ylhäältä ohjaamisessa. Uudistuksen loppuun vieminen ei ratkeakaan eduskunnassa, vaan kunnissa. Kunnat ja kuntalaiset ovatkin keskeisessä asemassa rakenneuudistuksessa. Muutosten tarkempi laajuus ja sisältö selviävät lopullisesti pantaessa uudistusta täytäntöön kuntien päätöksillä.

- Tässä työssä henkilöstön voimavarat on saatava mukaan muutosten hallintaan. Tämä on mahdollista vain hyvän yhteistoiminnan avulla. Tuottavuus ja tehokkuushyödyt menetetään, jos työtä ja tuloksia tekevät ihmiset eivät sitoudu tavoitteiden toteuttamistapaan. Hyödyn sijaan ajaudutaan muutosvastarintaan, joka vie ihmisten voimavaroja.

- Tulevien vuosien suurin uhka on julkisella sektorilla pula ammattitaitoisesta työvoimasta, erityisesti syrjäisemmillä alueilla. Kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Työvoiman niukkuus voi olla palvelujen turvaamiselle rahoitusongelmia suurempi haaste vuosikymmenen vaihteessa.

- Jo tämän takia rakenneuudistus tulee tarpeeseen. Nykyistä laajempien kuntien ja ehdotettujen yhteistyö-organisaatioiden on helpompi saada myös uutta ammattitaitoista työvoimaa. Suuremmat ja vahvemmat organisaatiot edistävät myös pitkällä aikavälillä henkilöstön työpaikkojen pysyvyyttä, lisäävät henkilöstön uralla etenemisen mahdollisuuksia ja parantavat edellytyksiä ammatilliseen kehittymiseen.

- Myös sijaisjärjestelyt voidaan helpommin rakentaa pysyvinä työsuhteina. Henkilöstön työhyvinvointiin ja jaksamisongelmien ratkaisuun on panostettava. Työelämän tuottavuuden nostaminen on sidoksissa työhyvinvointiin, muistutti Filatov.