Hallituksen periaatepäätöksellä linjataan toimenpiteitä e-työn ja etätyön edistämiseksi. Periaatepäätöksen keskeisenä tavoitteena on parantaa työelämän laatua ja tuottavuutta sekä edistää ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä työskentelytapoja ja liikkumisen muotoja. Lisäksi tavoitteena on parantaa tekniseen ja palveluiden infrastruktuuriin, luonnonympäristöön, paikalliseen osaamiseen ja verkottumiseen liittyvää aluepolitiikkaa. Hallitus hyväksyi periaatepäätöksen torstaina 5. lokakuuta.

Päätös perustuu hallitusohjelmaan ja e-työn yhteistoimintaryhmän suosituksiin. Valmistelussa olivat mukana lähes kaikki ministeriöt ja työmarkkinajärjestöt. Yhteistoimintaryhmän ehdotukset olivat yksimielisiä.

E- ja etätyö vaikuttavat työelämän laatuun ja organisointiin

Periaatepäätöksen sisältämät toimintalinjaukset koskevat erityisesti johtamista ja e-työn teknisiä ja muita edellytyksiä. Päätöksessä yksilöidään tarvittava yhteistyö ja vastuutahot.

Etätyö ja e-työ kytkeytyvät vahvasti teknisiin sekä ekologisiin kysymyksiin. Ne vaikuttavat monin tavoin myös työelämän laatuun ja työn organisointiin. Kokemukset ja tulokset näistä uusista työn organisointimuodoista ovat olleet positiivisia. Etätyöllä on voitu parantaa työn tuottavuutta, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista ja työntekijöiden jaksamista. Se on auttanut myös myöhentämään eläkkeelle siirtymistä, vähentämään työmatkaliikennettä ja turvaamaan maaseudun työpaikkakehitystä.

Työlainsäädäntö ja työehtosopimukset mahdollistavat etätyöhön siirtymisen. Etätyöhön so-velletaan samaa työ- ja virkasuhdelainsäädäntöä sekä työ- ja virkaehtosopimuksia kuin vastaavaan työnantajan tiloissa tehtävään työhön. Etätyösopimusten sisällöstä on olemassa työ-markkinajärjestöjen puitesopimus vuodelta 2005.

Etätyön käsite on laajentunut internetin käytön ja verkottumisen seurauksena. E-työ on paikasta riippumatonta tieto- ja tietoliikenneteknologian tukemaa työtä.

Periaatepäätöksen pääkohdat:

Valtioneuvosto toteuttaa valtakunnallisen ”Hyvällä työympäristöllä enemmän työtä” -kampanjan, jossa kiinnitetään huomiota uusiin tietotyöympäristöihin.
Hallinnon kehittämistyössä tulee huolehtia siitä, että e-työn mahdollisuudet käytetään hyväksi ja että e-työn periaatteita sovelletaan työn tuottavuutta ja toiminnallisia tarpeita tukevalla tavalla työn järjestelyissä.
E-työhön kohdistuvaa tutkimusta vahvistetaan ja e-työn edistämistoimet liitetään osaksi tuottavuuden ja työelämän laadun yleistä kehittämistyötä. Erilaisten ajankäytön mallien vaikutusta hyvinvointiin, terveyteen ja tehokkuuteen sekä  työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen selvitetään.
Rakennetaan menetelmä- ja koulutuskokonaisuus e-työn toimintaympäristön mallintamisesta, johtamisesta ja työn arvioinnista sekä työaikajärjestelyistä, jotka edistävät joustavuutta, työ-elämän laatua, työn ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä jaksamista.
Työmatkaliikenteen aiheuttamaa kuormitusta, energian kulutusta ja ilman epäpuhtauksia vähennetään myös etätyön ja tietoliikenteen avulla. 
Verotukseen liittyvät kannustimet etätyön käytön edistämiseksi ja epätarkoituksenmukaisen työmatkaliikenteen välttämiseksi selvitetään. 
Jotta etätyö tulisi huomioon otetuksi työpaikkojen ympäristötaseissa ja yhdyskuntasuunnittelussa tuotetaan e-työn ja etätyön hyötyjä ja haittoja koskevia määrällisiä ja laadullisia arvioita ja laskentamalleja.
Selvitetään liikenne- ja tietoliikenneratkaisujen sekä yhdyskuntarakenteen ja työn organisoinnin vaikutuksia sosiaalisten ja ekologisten prosessien kestävyyteen huomioiden etätyön ja e-työn mahdollisuudet.
Verkkopalvelujen tai tietoliikenneyhteyksien riittämättömyys tai kustannukset eivät millään alueella tai paikkakunnalla saa muodostaa estettä elinkeinotoiminnalle, e-työlle tai yrittäjyydelle. Apuna tulee käyttää Euroopan aluekehitysrahaston tukea investointeihin ja alueellisia yhteistyöhankkeita.
Julkisen sektorin tulee toiminnassaan edistää käyttäjäystävällistä, avointa ja keskenään yhteensopivaa tieto- ja viestintäteknologiaa. Teknisten järjestelmien valinnassa ja rakentamisessa tulee varmistaa pitkän aikavälin julkinen intressi.

Koulutettaessa ja valmennettaessa kansalaisia teknologian tuntemukseen on koulutussuunnitelmissa teknisten taitojen omaksumisen lisäksi kiinnitettävä huomiota hankittujen taitojen laaja-alaiseen soveltamiseen ja omaehtoiseen kehittämiseen.
Fyysisten tilojen suunnittelussa ja rakentamisessa on huomioitava verkostoivan työotteen vaatimukset. Rakennusten ja asuintilojen suunnittelussa on otettava huomioon niiden mahdollinen käyttö e-työskentelytilana.
Kansalaisoikeuksia vahvistetaan parantamalla julkisen tiedon saatavuutta sekä osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia tieto- ja tietoliikenneteknologian sovellutusten ja koulutuksen keinoin.
Kansalaisten etääntymistä valtiollisesta ja kunnallisesta päätöksenteosta ehkäistään lähidemokratiaan liittyvien kokeilujen ja tutkimuksen avulla.

- - - - - - - - - - - -

Lisätietoja:
Johtaja Matti Salmenperä, puh. 010 60 48937, etunimi.sukunimi@mol.fi