Tilaajayrityksen selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä on tarkoitus säätää oma laki. Laki edistäisi yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista. Lisäksi se antaisi yrityksille edellytyksiä varmistaa, että niiden kanssa vuokratyötä ja alihankintasopimuksia tekevät yritykset täyttävät omalta osaltaan lakisääteiset velvoitteensa. Hallitus päätti asiaa koskevan lakiesityksen sisällöstä torstaina 7. syyskuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus antaa esitys eduskunnalle perjantaina.

Esityksen mukaan tilaaja olisi velvollinen selvittämään, onko yritys merkitty ennakkoperintä-  ja työnantajarekistereihin sekä arvonlisävelvollisten rekisteriin. Selvitysvelvollisuuteen kuuluisi myös kaupparekisteriote, todistus verojen maksamisesta, verovelkatodistus tai selvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty. Lisäksi velvollisuus kattaisi todistukset eläkevakuutusten ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvityksen siitä, että erääntyneitä eläkemaksuja koskeva maksusopimus on tehty. Se kattaisi myös selvityksen työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista. Vastaavat tiedot olisi hankittava myös ulkomaisista yrityksistä siten, että selvitysvelvollisuus olisi ulkomaiden lainsäädäntö huomioon ottaen yhtä laaja kuin Suomessa toimivista yrityksistä.

Lakia sovellettaisiin, jos vuokrattujen työntekijöiden työskentely kestää yhteensä yli 10 työpäivää tai jos alihankintasopimuksen vastikkeen arvo ylittää 7 500 euroa. Sillä tarkoitetaan sopimuksen koko arvoa erittelemättä siitä työn osuutta.

Tilaajalla olisi ensisijainen velvollisuus pyytää tietoja ja selvityksiä sopimuskumppaniltaan, jolla olisi velvollisuus toimittaa ne tilaajalle. Tilaaja voisi hyväksyä myös muun kuin viranomaisen antaman selvityksen, jos arvioija on yleisesti luotettavana pidetty. Tiedot eivät saisi olla kolmea kuukautta vanhempia.

Tilaajan ei kuitenkaan tarvitsisi pyytää tietoja, jos hänellä on perusteltu syy luottaa siihen, että sopimusosapuoli täyttää lakisääteiset velvoitteensa. Tavoitteena on välttää turhia selvityksiä. Tällaisia sopimusosapuolia olisivat muun muassa valtio, kunta ja seurakunta. Edellä mainittuihin rinnastettavia olisivat julkinen osakeyhtiö, valtion liikelaitos, kunnan omistama yhtiö tai vastaava ulkomainen yritys. Tilaajan ei tarvitsisi pyytää tietoja,  jos sopimuspuolen toiminta on jatkunut vähintään kolme vuotta, jona aikana yritys on myös harjoittanut liiketoimintaa, tai jos sopimussuhdetta voidaan pitää vakiintuneena.

Mikäli selvitystä ei ole tehty, tilaaja määrättäisiin maksamaan erityinen laiminlyöntimaksu. Maksu olisi vähintään 1 500 euroa ja enintään 15 000 euroa, ja sen suuruus vaihtelisi laiminlyönnin vakavuuden mukaan. Päätöksen maksusta tekisi lakia valvova työsuojelupiirin työsuojelutoimisto.  Se voitaisiin määrätä myös, jos tilaaja on tehnyt sopimuksen liiketoimintakieltoon määrätyn elinkeinonharjoittajan kanssa tai yrityksen kanssa, jonka yhtiömies, hallituksen jäsen, toimitusjohtaja taikka muussa siihen rinnastettavassa asemassa oleva henkilö on liiketoimintakiellossa. Maksu voitaisiin lisäksi määrätä tilanteissa, joissa tilaaja osoittaa selvää piittaamattomuutta siitä, että tietää sopimuskumppaninsa laiminlyövän esimerkiksi työnantajavelvoitteitaan. Maksu voitaisiin erityistapauksissa olla määräämättä kokonaan.

Laissa olisi myös säännös, jonka mukaan tilaajan tulisi pyynnöstä ilmoittaa ulkopuolista työvoimaa koskevasta sopimuksesta luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle. Asiasta ilmoittaessaan tilaajan olisi selvitettävä käytettävän työvoiman määrä, yrityksen nimi, työkohde, työtehtävät, sopimuksen kestoaika ja sovellettava työehtosopimus tai keskeiset työehdot.

Lain valvonnan ja laiminlyöntimaksuja koskevien asianmukaisten päätösten valmistelua varten vuoden 2007 talousarviossa ehdotetaan, että työsuojelupiirien työsuojelutoimistojen henkilöstömäärää lisättäisiin 12 henkilöllä.

Esitys liittyy valtion vuoden 2007 talousarvioesitykseen.

Työministeri Tarja Filatovin mielestä laki tilaajan vastuusta selvittää reilun työelämän pelisääntöjä, josta hyötyvät niin työntekijät kuin yrittäjät. - Laki tulee tarpeeseen. Kilpailua vääristävät vapaamatkustajat saadaan sen avulla helpommin vastuuseen teoistaan. Työntekijöiden asema paranee, kun laki turvaa entistä paremmin tasavertaisuuden ja sovittujen työehtojen noudattamisen. Säädettyjen verojen ja eläkemaksujen maksamisesta hyötyvät kaikki. Sillä tuetaan osaltaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus, työministeri Tarja Filatov toteaa.

Lakiehdotus perustuu työministeriön asettaman ULTEVA2 -työryhmän yksimieliseen ehdotukseen. Työryhmän tehtävänä oli selvittää lainmukaisten palvelussuhteen ehtojen noudattamista ja yritysten tasavertaisen kilpailuaseman edistämistä. Työryhmä on aikaisemmin valmistellut ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden asemaa ja rakennustyömaiden tunnistetta koskevat lait. Työryhmän jäsenet edustivat eri ministeriöitä ja työmarkkinajärjestöjä ja sen puheenjohtaja oli hallitusneuvos Raila Kangasperko työministeriöstä.




- - - - - - - - - - - - - - - - - -
Lisätietoja:
Hallitusneuvos Raila Kangasperko, 010 60 48935, 050 396 0201, sähköposti: etunimi.sukunimi@mol.fi