- Tarvitsemme työn organisoinnin ja johtamisen kehittämistä, jotta voimme parantaa ihmisten mahdollisuuksia jatkuvaan työssä oppimiseen ja kehittymiseen. Vain näin voidaan rakentaa suomalaisille työpaikoille riittävää muutosjoustavuutta ja työntekijöille kestävää muutosturvaa. Globalisaatio, teknologinen kehitys ja väestön ikääntyminen merkitsevät tarvetta siirtää työpolitiikan painopistettä lähivuosina työelämän kehittämiseen. On perusteltua harkita laaja-alaisen kansallisen strategian laatimista työelämän moniin muutoshaasteisiin vastaamiseksi, sanoi työministeri Tarja Filatov Työelämän kehittämisohjelman (Tykes) 10-vuotisjuhlaseminaarissa Helsingissä tiistaina 16.5.2006.

- Suomi on noussut työorganisaatioiden tutkimuksen ja kehittämisen alueella viime vuosina maailman kärkimaiden joukkoon. Tätä kautta meillä on paljon osaamista. Haasteena on, kuinka tämä osaaminen saadaan parhaiten palvelemaan työpaikkojen arjen ongelmien ratkaisemista. Työelämän kehittämisohjelma on tehnyt 10 vuoden aikana tässä suhteessa arvokasta työtä tuottavuuden, työhyvinvoinnin sekä johdon ja henkilöstön yhteistoiminnan edistämiseksi suomalaisilla työpaikoilla. Työelämän kehittämiseksi tehtyä yhteistyötä tulee edelleenkin jatkaa, saada mukaan vieläkin enemmän pieniä yrityksiä ja vahvistaa toiminnan alueellista aktiivisuutta esimerkiksi työvoima- ja elinkeinokeskusten kautta, totesi työministeri Tarja Filatov.

Työelämän kehittämisohjelma  Tykes on tähän mennessä myöntänyt rahoitusta 409 kehittämisprojektiin. Näihin osallistuu 80 000 henkilöä. Projektirahoituksesta kolmannes on myönnetty teollisuuteen, kolmannes kuntien kehittämishankkeisiin ja vajaa viidennes yksityiselle palvelusektorille. Toiminta painottuu paljolti pk-yrityksiin, joiden osuus yrityshankkeista on 65 prosenttia. Hankkeet syntyvät työpaikkojen omista kehittämistarpeista. Kolme yleisintä kehittämisen kohdetta ovat työprosessit, henkilöstöjohtaminen ja esimiestyö sekä työn organisointi.

Vuoden 2004 alussa käynnistynyt ohjelma tukee johdon ja henkilöstön yhteistoimintaan perustuvaa työorganisaatioiden kehittämistä. Ohjelman tavoitteena on tuottavuuden kasvu, johon yhdistyy työntekijöiden kehittymis- ja vaikutusmahdollisuuksien, työhyvinvoinnin ja työyhteisöjen toimivuuden samanaikainen paraneminen. Tykes on jatkoa vuonna 1996 käynnistetylle aiemmalle työelämän kehittämisohjelma (Tyke) ja Kansalliselle tuottavuusohjelmalle.

Tykes-ohjelman tavoitteena vuosina 2004-2009 on 1000 kehittämisprojektia, joihin osallistuu työpaikoilla 250 000 henkeä. Erityishuomion kohteena ovat pk-yritykset, kasvuyritykset ja lisäksi sosiaali- ja terveystoimi. Hallitusohjelmaan perustuvan Tykes-ohjelman kokonaisbudjetiksi valtion talousarvion kautta on kaavailtu 87 miljoonaa euroa vuosina 2004-09. Työpaikkojen oma panostus projekteihin on tarkoitus saada tähän nähden vähintään kaksinkertaiseksi. Ohjelman vuotuinen budjetti on ollut noin 12 miljoonaa euroa.

Ohjelma tukee tutkijoiden ja konsulttien työtä projekteissa. Kehittämistyö perustuu työpaikkojen johdon, henkilöstön ja asiantuntijoiden yhdessä tekemiseen. Tykes-ohjelman tutkimuspoliittisena tavoitteena on, että työpaikkojen kehittämisyhteistyö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa lisääntyisi. Tavoitteena on, että projektien yhteydessä valmistuu 70 tohtorinväitöskirjaa ja lisensiaatintutkimusta. Tarkoitus on nostaa Suomi kärkimaaksi työelämän kehittämisen alueella.

Suomi panostaa osaamiseen, mutta sitä ei hyödynnetä työpaikoilla vielä riittävästi

Seminaarissa käytiin läpi Tykes-ohjelman omia ja kansainvälisiä tutkimustuloksia suomalaisten työorganisaatioiden toimintatapojen kehittyneisyydestä. Niiden mukaan Suomi on kärkipäässää henkilöstön koulutuksessa ja tiimityön soveltamisen laajuudessa, mutta työntekijöiden ja tiimien osaamista hyödynnetään Suomessa huonommin toiminnan ja tuotteiden kehittämisessä kuin Euroopan kärkimaissa, kuten Tanskassa, Ruotsissa ja Alankomaissa. Tiimeillä on myös vähemmän itsenäisyyttä ja mahdollisuuksia oman toimintansa suunnitteluun.

Tykes-ohjelman projektipäällikkö Tuomo Alasoinin ja erikoissuunnittelija Pekka Ylöstalon mukaan johdon ja henkilöstön edustajilla on yllättävänkin erilaisia näkemyksiä siitä, kuinka hyvin esimiehet tukevat ja kannustavat työntekijöitä työssään. Samanlainen ero tulee esille johdon ja henkilöstön yhteistoimintaa koskevissa näkemyksissä. Alasoini ja Ylöstalo arvioivat, että vuoropuhelussa johdon ja henkilöstön kesken on suomalaisilla työpaikoilla edelleenkin paljon parantamisen varaa. Yhtenä keinona tällaisen vuoropuhelun ja tätä kautta syntyvän luottamuspääoman karttumiselle he pitävät juuri Tykes-projektien kaltaisia johdon ja henkilöstön yhteisiä hankkeita.

Tutkimustulokset osoittavat myös, että vain pieni osa suomalaisista työpaikoista hyödyntää toimintansa kehittämisessä aktiivisesti ja säännöllisesti konsulttien, korkeakoulujen tai erilaisten tutkimus- ja oppilaitosten osaamista. Kehittämisyhteistyön lisääntyminen edellyttää Alasoinin ja Ylöstalon mukaan sitä, että asiantuntijaorganisaatiot lisäävät keskinäistä yhteistyötä toimiessaan työpaikkojen suuntaan. Innovatiivisten ratkaisujen löytäminen työpaikkojen kehitystarpeisiin vaatii yhä useammin kykyä erilaisten näkökulmien ja erilaisen osaamisen ennakkoluulottomaan yhdistämiseen.

Tykes-ohjelmassa ovat mukana työministeriö, työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöt sekä eräitä muita ministeriöitä.

Tykes-ohjelmasta (mukaan lukien seminaarimateriaali) on saatavissa lisää tietoja osoitteesta www.tykes.fi.

---------------

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Tuomo Alasoini, puh. 010 60 49292 tai 050 396 0106
Projektikoordinaattori Tiina Lifländer, puh. 010 60 49242 tai 050 396 0112
Erikoissuunnittelija Pekka Ylöstalo, puh. 010 60 49200