Kotitalousvähennyksellä luodut työpaikat maksavat yhteiskunnalle itsensä takaisin. Verovähennyksellä tuettava työllistäminen lisää laillisesti tehdyn työn määrää ja parantaa naisten asemaa työmarkkinoilla. Yhä useampi kotitalous työllistää kotitalousvähennysten avulla. Tämä ilmenee Helsingin kauppakorkeakoulun LTT-Tutkimus Oy:n tekemästä tutkimuksesta Kotitalousvähennys. Työministeriön tilaamassa tutkimuksessa selvitettiin, miten kotitalousvähennys vaikuttaa kotipalvelumarkkinoiden kehitykseen ja työllisyyteen. Lisäksi arvioitiin, kuinka kustannustehokkaasti järjestelmä luo työpaikkoja.

Kotitalousvähennys vaikuttaa taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävästi. Tämä näkyy muun muassa siinä, että pimeästi tehdyn työn määrä vähenee, yhteiskunnallinen työnjako tehostuu,  kulutus lisääntyy, naisten työmarkkina-asema paranee ja kotitalouksien vapaa-aika ja oman ansiotyön tekeminen lisääntyy. Lisäksi vähennys on luonut kotipalveluihin uudenlaista kysyntää satojen miljoonien eurojen verran ja siivouspalvelualalla käynnistänyt kokonaan uudet palvelumarkkinat.

Kotitalousvähennystä käyttäneistä talouksista 73 prosenttia osti remonttipalveluita ja 25 prosenttia siivouspalveluita. Hoivapalveluita tai lastenhoitoa osti vain neljä prosenttia sekä piha- ja puutarhatöitä noin kolme prosenttia vähennystä käyttäneistä talouksista. Vuodesta 2005 on ollut mahdollista ostaa palveluita omille vanhemmille ja isovanhemmille. Tätä mahdollisuutta käytti hyväkseen kaksi prosenttia kaikista vähennystä käyttäneistä talouksista.

Tutkimuksessa tehdyn taloudellisen arvion perusteella kotitalousvähennyksellä luodut työpaikat maksavat yhteiskunnalle itsensä takaisin. Kotitalousvähennyksen vaikutus oli kokonaisuudessaan vuonna 2004 pelkästään kotitaloustoimialoilla noin 10 000 henkilötyövuotta, joka vastaa noin 12 100 työpaikkaa. Ilman kotitalousvähennystä hankkimatta jääneiden palvelujen vaikutus oli yli 3500 henkilötyövuotta eli 4600 työpaikkaa.

Tutkimuksen mukaan kotitalousvähennys on vaikutuksiltaan laajeneva järjestelmä. Kotitalousvähennystä käyttäneitä talouksia oli alle 156 000 vuonna 2004. Verovähennyksiä tehtiin samana vuonna  yhteensä 111,3 miljoonalla eurolla. Vähennyksen käyttö on jatkuvasti kasvanut. Vähennyksen avulla ostettujen palvelujen kokonaisarvo on kasvanut selvästi enemmän kuin vähennykseen panostetun valtion verotuen määrä vuosien 2001 - 2004 aikana. Kotipalveluita ostettiin vuonna 2004 yhteensä noin 457 miljoonalla eurolla. 


Suomessa vähennyksen käyttö on vielä kansainvälisesti suhteellisen vähäistä, vaikka määrä kasvoi edelleen vuosina 2004 – 2005. Palveluja ostettaisiin huomattavasti enemmän, jos kotitaloudet saisivat verovähennyksen välittömästi oston yhteydessä. Jos järjestelmän vaikuttavuutta kotipalvelualoilla halutaan laajentaa, on kehittämistoimia kohdennettava vähennyksen käyttöä ja kotipalveluiden kysyntää lisääviin toimiin, ammattitaitoisten työntekijöiden saatavuutta edistäviin toimiin sekä kotipalvelualan yritysten liiketoimintaan liittyvien erityishaasteiden ratkaisemiseen. Myös luontaisetuna tarjottaville kotitalouspalveluille olisi vahva kysyntä.

Kotitalousvähennyksen tapaisia järjestelmiä käytetään myös muun muassa Ranskassa, Tanskassa, Saksassa ja Belgiassa. Järjestelmille asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa ollaan onnistuttu näissä maissa kohtalaisen hyvin. Tämä on kuitenkin edellyttänyt suuria panostuksia.

Tutkimuksen tulokset perustuvat yli 3000 kotitalouden haastatteluihin, verohallituksen tietoihin, yrittäjien ja asiantuntijoiden haastatteluihin, vuoden 2005 tutkimukseen sekä kansainväliseen aineistoon.

Lisätietoja:

neuvotteleva virkamies Jarmo Palm, puh. 010 60 48065 tai 050 3960093, työministeriö
erikoistutkija Kari Niilola, puh. 09- 431 38254, LTT-Tutkimus Oy  
johtaja Mikko Valtakari, puh. 09- 431 38776, LTT-Tutkimus Oy

Työpoliittinen tutkimus 310 Kotitalousvähennys kotipalvelumarkkinoiden luojana ja työllisyyden lisääjänä julkaistaan sähköisesti osoitteessa www.mol.fi/julkaisut . Yksittäiskappaleita voi tilata osoitteesta tyoministerio.julkaisutiimi@mol.fi