Tässä ohjeessa kerrotaan työllisyysperusteisen investointiavustuksen eli työllisyysmäärärahoista investointeihin myönnettävän avustuksen hakemisesta, maksamisesta ja myöntämisestä (=investointiavustus ja työllisyystyöohjelma).

Avustuksen hakeminen

Avustusta haetaan ”Työllisyysperusteisten investointien avustushakemuksella (TEM301). Hakemus jätetään sille elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus), jonka toimialueella investointihanke on tarkoitus toteuttaa.

Hakijoiden tulee liittää hakemukseen (katso tarkemmin hakulomakkeen TEM301 täyttöohje)

• investointihankkeen hankesuunnitelma ja kustannuserittely,
• muut samaa hanketta koskevat rahoituspäätökset ja yhteistyösopimukset sekä
• selvitys mahdollisesta arvonlisäverovelvollisuudestaan,
• kopio rakennusluvasta tai rakennustarkastajan antama selvitys,
• ympäristövaikutukset-lomake sekä
• asiakirja, josta ilmenee nimenkirjoitusoikeus.

Hakemus tulee vireille siitä päivästä, kun se on jätetty ELY-keskukselle.

Yritysten ja muiden yhteisöjen tulee liittää hakemukseensa lisäksi

• kauppa-, yhdistys- tai säätiörekisteriote sekä verottajan antama jäämätodistus, jotka eivät saa olla kolmea kuukautta vanhempia
• viimeisimmän tilikauden toimintakertomus
• tuloslaskelma ja tase tilintarkastajan lausuntoineen

Perustettavan yrityksen tulee liittää hakemukseen

• tiedot perustettavan yrityksen kaikista osakkaista yhteisö- ja henkilötunnuksineen
• perustamiskokouksen pöytäkirja
• perustamis- ja osakassopimukset
• yhtiöjärjestys

Perustettavan yrityksen muiden osakkaiden tulee valtuuttaa investointiavustuksen hakija toimimaan heidän puolestaan. Sen jälkeen, kun yritys on rekisteröity, sen tulee toimittaa kaupparekisteriote hakemusasiakirjojen liitteeksi.

Kustannusarvio ja avustukseen oikeuttavat kustannukset

Investointiavustukseen oikeuttaviksi kustannuksiksi voidaan hyväksyä vain hakemuksen vireillepanon jälkeen avustuksen saajalle syntyneet todelliset ja toteutuneet kustannukset, jotka on merkitty investointiavustuksen saajan kirjanpitoon, ja jotka kohdistuvat rahoituspäätöksessä mainittuun tukikauteen.

Poikkeuksen muodostavat ennen hakemuksen vireillepanoa syntyneet hankkeen kohtuulliset suunnittelu- ja tutkimuskustannukset, jotka voidaan hyväksyä avustukseen oikeuttaviin kustannuksiin. Suunnittelu- ja tutkimuskustannuksia voivat olla esimerkiksi hankkeen arkkitehdin palkkio sekä rakennepiirustus-, sähkösuunnittelu- ja lvi-suunnittelukustannukset sekä pohjatutkimuskustannukset. Ennen hakemuksen jättämistä syntyneiden kustannusten täytyy liittyä välittömästi hakemuksessa mainittuun hankkeeseen. Suunnittelu- ja tutkimuskustannukset voivat yhteensä olla enintään 10 % hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista.

Hankkeen kokonaiskustannukset muodostuvat rakennuttajan kustannuksista (esim. rakennuttaminen ja valvonta, liittymismaksut), rakennusteknisistä töistä (rakennustyöt), lvi-töistä, sähkötöistä, erillishankinnoista sekä muista kustannuksista. Investointiavustusta voidaan myöntää rakennuttajan kustannuksiin, rakennusteknisiin töihin, lvi- ja sähkötöihin sekä rakennuksiin liittyviin kiinteisiin kalusteisiin.

Investointiavustukseen oikeuttavia kustannuksia eivät ole esimerkiksi maan- ja kiinteistön hankinnasta aiheutuvat kustannukset, laskennalliset kustannuserät, ns. yleiskustannukset, ostot avustuksen saajalta itseltään tai oma työ, arvonlisävero, joka ei jää lopullisesti hakijan itsensä maksettavaksi.

Arvonlisävero voidaan hyväksyä kustannusarvioon ja arvonlisävero voi olla avustukseen oikeuttava kustannus vain, jos arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Arvonlisäveroa, johon hakijalla on vähennysoikeus, ei pidetä avustukseen oikeuttavana kustannuksena eikä sitä näin ollen voi sisällyttää kustannusarvioihin. Jos tuen saajaa ei ole merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, arvonlisävero on avustukseen oikeuttava kustannus.

Kunnan tai kuntayhtymän tekemät hankinnat voivat liittyä niiden harjoittamaan arvonlisäverolliseen liiketoimintaan (vähennysoikeus) tai varsinaiseen hallinnolliseen eli viranomaistoimintaan (palautusoikeus). Jos hankinta liittyy kunnan tai kuntayhtymän varsinaiseen hallinnolliseen toimintaan, veromeno on sille lopullinen kustannus ja arvonlisävero voi olla avustukseen oikeuttava kustannus.

Investointiavustuksen saajan on liitettävä hakemukseen selvitys arvonlisäverovelvollisuudestaan. Jos hakijan toiminnassa ja hankintojen arvonlisäverokohtelussa tapahtuu muutoksia, hakijan on ilmoitettava niistä rahoittajalle.

Investointiavustuksen määrä ja tukitaso

Hankkeelle myönnettävän investointiavustuksen määrä perustuu kokonaisharkintaan, jossa kiinnitetään huomiota hankkeen rakennusaikaisten työllisyysvaikutusten lisäksi erityisesti hankkeen pysyviin työllisyysvaikutuksiin sekä alueellisiin työllisyysnäkökohtiin eli investointipaikkakunnan työttömyysasteeseen. Myös kasvusysäysvaikutukset voivat vaikuttaa tukitasoon.

Osoitettaessa määräraha toiselle valtionapuviranomaiselle hakijalle edelleen myönnettäväksi, valtionapuviranomainen voi antamassaan lausunnossaan esittää avustuksen tukitasoa (%) omien säädöstensä pohjalta.

Investointiavustuksen myöntäminen ja osoittaminen

Investointiavustus voidaan myöntää suoraan hakijalle tai osoittaa määräraha toiselle valtion viranomaiselle edelleen myönnettäväksi hakijalle. Osoitus toiselle viranomaiselle (valtionapuviranomainen) tehdään silloin, kun avustuksen myöntäminen kuuluu erityissäännösten perusteella toiselle viranomaiselle tai toinen viranomainen on esimerkiksi kohteen käyttötarkoituksen perusteella toimivaltainen myöntämään avustuksen hakijalle.

Avustusta ei voida kuitenkaan myöntää hankkeeseen, jonka varsinaiset rakennustyöt taikka korjaus- tai kunnossapitotyöt on aloitettu ennen kuin hakemus on jätetty vireille ELY-keskukseen.

Työn katsotaan alkaneen, kun

• rakennuttajaa sitova urakkasopimus on tehty;
• perustusten kaivuutyöt on aloitettu taikka
• korjaus- tai kunnossapitotöissä toimenpidesuunnitelman mukaiset purkutyöt on aloitettu.

Jos avustus on myönnetty tiettyä avustuspäätöksessä määriteltyä käyttötarkoitusta varten, omaisuutta ei saa käyttää pysyvästi muuhun kuin päätöksessä määriteltyyn tarkoitukseen, eikä omaisuuden omistus- tai hallintaoikeutta luovuttaa toiselle päätöksessä määrättynä avustuksen kohteena olevan omaisuuden käyttöaikana.

Päätöksessä voidaan myös asettaa avustuksen käyttämiselle tiettyjä ehtoja ja rajoituksia, jotka voivat koskea muun muassa avustukseen oikeuttavia kustannuksia ja avustuksen käyttötarkoitusta tai käyttötapaa.

Investointiavustuksen maksaminen

ELY-keskus maksaa myöntämänsä investointiavustuksen avustuksen saajalle jälkikäteen ELY-keskukselle toimitetun maksatushakemuksen perusteella (lomake Maksatushakemus, TEM303).

Maksujakso voidaan määritellä esimerkiksi urakkahinnan ns. maksupostien erääntymisen perusteella tai muulla avustukseen oikeuttavien kustannusten syntymiseen liittyvällä perusteella.

Avustuksen saajan on noudatettava maksatushakemuksen jättämiselle päätöksessä asetettua määräaikaa sekä liitettävä maksatushakemukseen avustuspäätöksessä määritellyt liitteet. Maksatushakemuksen allekirjoittajana on oltava henkilö, jolla on yhteisön nimenkirjoitusoikeus.

Avustuksen saajan on toimitettava selvitys toteutuneista kustannuksista.

Hankkeen kustannuksista tulee olla vähennettynä kaikki hankkeen toteutusaikana saataviksi arvoidut alennukset, korvaukset, hyvitykset tai muut sellaiset hakijan saamat maksut.

Avustukseen oikeuttaviksi kustannuksiksi hyväksytään ne kustannukset, jotka on merkitty investointiavustuksen saajan kirjanpitoon ja jotka on maksettu. Investointiavustusta ei makseta ennakkoon.

Hankkeiden seuranta ja valvonta

ELY-keskus huolehtii investointiavustuksen asianmukaisesta ja riittävästä valvonnasta hankkimalla muun muassa investointiavustuksen käyttö- ja seurantatietoja sekä tekemällä tarkastuksia avustuksen saajan talouteen ja toimintaan.

Hanketta toteutettaessa on kiinnitettävä huomiota julkisia hankintoja koskevaan lainsäädäntöön ja hankinnat kilpailutettava asianmukaisesti.

Työllisyysvaikutusten seuranta

Hakijan on hakemuksessaan ilmoitettava oma arvionsa työllisyysvaikutuksista. ELY-keskus tekee oman arvionsa hankkeen rakennusaikaisista sekä pysyvistä työllisyysvaikutuksista. Jos hakijan ELY-keskuksen arviot poikkeavat merkittävästi toisistaan, asiasta neuvotellaan.

Investointiavustuksen saajan on selvitettävä investoinnin työllisyysvaikutusten toteutumista päätöksessä mainitulla tavalla ja päätöksessä mainittuina ajankohtina. Tiedot ilmoitetaan ”Hankkeiden työllisyysvaikutusten raportointi” –lomakkeella (TEM304).

Hankkeiden tarkastus

ELY-keskuksella on oikeus suorittaa investointiavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa investointiavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarpeellisia tarkastuksia.

ELY-keskus voi edellyttää, että hankkeen toteutumisen seurantaa varten perustetaan ohjausryhmä.

Lisätiedot

Lisätietoja antavat elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset.