Työnhakija voi menettää oikeutensa työttömyysetuuteen määräajaksi, mikäli työttömyys johtuu omasta syystä. Karenssien pituudet vaihtelevat 30 päivästä 90 päivään perusteesta riippuen. Seuraavassa on lueteltu yleisimmät korvauksettoman määräajan asettamiseen johtavat tilanteet ja niihin liittyvää lainsäädäntöä. Esitys ei ole tyhjentävä.

Työstä kieltäytyminen

Jos työnhakija ilman pätevää syytä kieltäytyy tarjotusta työstä tai omalla menettelyllään aiheuttaa sen, ettei työsopimusta synny, hänellä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 60 päivän ajalta. Jos työ olisi kestänyt enintään viisi päivää, työnhakija menettää kieltäytymisen seurauksensa  oikeutensa työttömyysetuuteen 30 päivän ajaksi.

Työnhakijalla on oikeus kieltäytyä osa-aikatyöstä, mikäli palkka yhdessä mahdollisen sovitellun työttömyysetuuden kanssa vähennettynä työsuhteesta aiheutuvilla kustannuksilla jäisi kokonaan työttömänä saatua työttömyysetuutta pienemmäksi.

Työnhakijalla on ns. ammattitaitosuojan perusteella oikeus kieltäytyä kolmen ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana ammattitaitoaan vastaamattomasta työstä. Ammattitaitosuoja syntyy, kun henkilöllä on ammatillinen koulutus ja siihen liittyvä vähintään vuoden työkokemus. Jos ammattikoulutusta ei ole, edellytetään yleensä kahden vuoden työkokemusta.

Työnhakijalla on pätevä syy kieltäytyä vastaanottamasta hänen työssäkäyntialueeltaan tarjottua työtä, jos hänen päivittäisen työmatkansa kesto ylittäisi kokoaikatyössä keskimäärin kolme tuntia ja osa-aikatyössä keskimäärin kaksi tuntia. Tarkasteltaessa päivittäiseen työmatkaan käytettävää aikaa otetaan joukkoliikenteen lisäksi huomioon esimerkiksi oman auton ja polkupyörän käyttömahdollisuus sekä mahdollisuus kävellä työmatka.

Työssäkäyntialueen ulkopuolella sijaitsevasta työstä on aina oikeus kieltäytyä, mikäli työ ei ole pysyväisluonteista kokoaikatyötä. Muutoin työssäkäyntialueen ulkopuolisesta työstä voi kieltäytyä, jos siihen on painava henkilökohtainen syy. Työssäkäyntialueella tarkoitetaan henkilön asuinpaikasta 80 kilometrin etäisyydelle ulottuvaa aluetta.

Työstä eroaminen

Jos työnhakija eroaa työstä ilman pätevää syytä tai on itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen, karenssiaika on 90 päivää.

Pätevänä syynä työstä eroamiseen pidetään muun muassa palkanmaksun laiminlyöntiä ja työturvallisuuden vaarantamista (työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 2 momentin mukaiset perusteet). Ristiriidat tulee kuitenkin ensin yrittää ratkaista esimerkiksi ammattiliiton tai työsuojeluviranomaisten välityksellä.

Itse aiheutettu työsuhteen päättyminen on kyseessä myös silloin, kun työnantaja päättää työsuhteen työntekijän oman moitittavan menettelyn johdosta.

Työvoimakoulutuksesta kieltäytyminen tai eroaminen

Jos henkilö ilman pätevää syytä kieltäytyy tai eroaa hänelle soveltuvasta työvoimaviranomaisen osoittamasta koulutuksesta, hän menettää oikeutensa työttömyysetuuteen 60 päivän ajaksi. Koulutuksesta kieltäytymiseen rinnastetaan tilanne, jossa henkilö omalla menettelyllään aiheuttaa sen, ettei tule valituksi koulutukseen.

Henkilöllä on pätevä syy erota tai kieltäytyä koulutuksesta silloin, kun koulutus tai kyseinen ammattiala ei ole hänen terveydentilansa ja työkykynsä huomioon ottaen hänelle sopivaa.

Toistuva työstä tai koulutuksesta kieltäytyminen tai vastaava menettely

Jos henkilö ilman pätevää syytä toistuvasti kieltäytyy hänelle tarjotusta työstä tai koulutuksesta taikka hänen menettelystään muutoin voidaan päätellä, ettei hän halua vastaanottaa työtä, osallistua koulutukseen tai työllistymistään edistäviin palveluihin taikka hakeutua ammatilliseen koulutuksen TTL 8 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla, hänellä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen ennen kuin hän on ollut työssä tai koulutuksesta vähintään kolme kuukautta.

Työllistymissuunnitelma ja sitä korvaava suunnitelma

Jos työnhakija ei saavu työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman (aktivointi- ja kotoutumissuunnitelmat) laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen, hän menettää oikeutensa työttömyysetuuteen vähintään 15 päivän ajalta.

Oikeus etuuteen palautuu vasta, kun suunnitelma on laadittu tai kun työnhakija on pyytänyt suunnitelman laatimista, jos suunnitelmaa ei TE-toimistosta johtuvista syistä voida heti laatia.

Korvauksetonta määräaikaa (karenssia) ei aseteta, jos työnhakija ilmoittaa etukäteen hyväksyttävästä esteestä. Jos työnhakija ei ole ilmoittanut esteestä etukäteen, korvauksetonta määräaikaa ei aseteta, jos saapumatta jääminen on johtunut sairaudesta, tapaturmasta, henkilöstä itsestään riippumattomasta syystä tai jos saapumatta jäämiselle on muu, hyväksyttävä syy.

Jos henkilö kieltäytyy osallistumasta työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman laatimiseen tai tarkistamiseen tai jos hän muuten menettelee siten, ettei suunnitelmaa voida laatia tai takistaa, hän menettää oikeutensa työttömyysetuuteen 60 päivän ajalta.

Työnhakija, joka ilman pätevää syytä kieltäytyy suunnitelmaan sisältyvästä, työ- ja elinkeinotoimiston tarjoamasta työkokeilusta, työelämävalmennuksesta, työ- tai koulutuskokeilusta tai maahanmuuttajan kotoutumistoimenpiteestä, menettää oikeutensa työttömyysetuuteen 60 päivän ajalta.

Työttömällä työnhakijalla ja muutosturvan piiriin kuuluvalla on oikeus yhdessä työ- ja elinkeinotoimiston kanssa laadittavaan työllistymissuunnitelmaan. Työttömällä on velvollisuus toteuttaa suunnitelmaa ja ilmoittaa työ- ja elinkeinotoimistolle toteuttamisista sovitulla tavalla. Velvollisuuden laiminlyömisistä voi olla seurauksena 60 päivän korvaukseton määräaika (karenssi) tai työttömyysetuuden epääminen toistaiseksi.