Suunnittelija, tietotekniikka

Johdanto

Tietotekniikan suunnittelijat toimivat erilaisissa kehitys- ja ylläpitotehtävissä mm. ohjelmistotuotannossa ja tietoliikennepalveluissa. Tehtäviin voi kuulua myös kouluttamista. Työpaikkoja on tietotekniikan palveluyrityksissä sekä tietotekniikkaa käyttävissä yrityksissä ja organisaatioissa. Suunnittelijan on hallittava suuria kokonaisuuksia, jotka muodostuvat teknisistä, taloudellisista ja inhimillisistä tekijöistä. Joissakin suunnittelutehtävissä liiketoiminnallinen osaaminen on keskeistä.

Työtehtävät

Tietotekniikan (IT) ammattilaisista noin puolet työskentelee erilaisissa suunnittelutehtävissä. Suunnittelijat toimivat kehitys- ja ylläpitotehtävissä ohjelmistotuotannossa, verkko- ja tietoliikennepalveluissa sekä käyttö- ja laitepalveluissa.

Sovellusalueiden osaamisen merkitys on entisestään korostunut, eikä yksi ammattilainen pysty enää hallitsemaan koko tietotekniikan tehtäväkenttää. Oman erikoistumisalueen tehtävien lisäksi työhön voi kuulua mm. asiakaspalvelua, kouluttamista tai hallinnollisia tehtäviä.

Työ tehdään usein tiimissä, jossa suunnittelijat työskentelevät oman sovellusalueensa johdon alaisuudessa. He voivat itsekin olla esimiesasemassa riippuen työpaikasta ja tehtävistä.

Työympäristö on tyypillisesti toimisto, ja työaika päivätyö- tai virastotyöaika. Projektiluonteisissa tehtävissä työajoista saattaa ajoittain joutua joustamaan. Työhön voi kuulua matkustamista esimerkiksi asiakastapaamisiin ja tuote-esittelyihin.

Suunnittelijan nimike riippuu siitä, mihin tietotekniikan osa-alueeseen hän on erikoistunut. Nimikkeet vaihtelevat myös sen mukaan työskennelläänkö yksityisellä vai julkisella sektorilla, tuottaja- vai käyttäjäorganisaatiossa sekä yrityksen koon, kulttuurin ja kansainvälisyyden mukaan.

Seuraavassa esitellään joitakin yleisimpiä tietotekniikan suunnittelija-nimikkeitä:

Systeemisuunnittelija

Systeemisuunnittelija vastaa tietojärjestelmien tai niiden osien kehittämisestä. Tehtäviin kuuluu kartoittaa asiakkaan tietojärjestelmien nykytila ja toimivuus sekä esittää muutosehdotuksia tai siirtymistä kokonaan uuteen järjestelmään. Työ voi kohdistua esimerkiksi asiakastietojärjestelmään.

Työ tehdään asiakkaan liiketoiminnallisten tarpeiden pohjalta. Uutta järjestelmää kehitettäessä systeemisuunnittelija kartoittaa käyttäjien tarpeet ja järjestelmälle asetettavat vaatimukset. Näiden tietojen pohjalta hän laatii suunnitelman järjestelmän osista ja toiminnoista sekä tekee toteutusta varten tarvittavat määrittelyt. Systeemisuunnittelijat vastaavat myös vanhojen järjestelmien kehittämisestä ja ylläpidosta.

Suunnittelutyön lisäksi systeemisuunnittelijat saattavat hoitaa itse ohjelmoinnin, testauksen ja dokumentoinnin. He voivat myös osallistua järjestelmän käyttöönottoon toiminto- ja tietosisällön asiantuntijana.

Systeemisuunnittelijaa kutsutaan myös nimillä systeeminsuunnittelija, järjestelmäsuunnittelija, Systems Designer ja Systems Analyst.

Ohjelmistosuunnittelija

Ohjelmistosuunnittelijan vastuulla on ohjelmistotuotteen suunnittelu ohjelmointivalmiiksi. Hän määrittelee rakennettavan ohjelman ja kuvaa sen tekniset ratkaisut. Työtehtäviin kuuluu lisäksi testausta, toteuttamista ja ylläpitoa.

Suunnittelutyö voi kohdistua uuteen ohjelmistoon tai jo käytössä olevan kehittämiseen. Kyseessä voi olla systeemiohjelma (varusohjelma) tai sovellus. Lopputuote voi olla esimerkiksi tietokoneen käyttöjärjestelmä tai palkanlaskentaohjelma. Työ tehdään asiakkaan tai työnantajan tarpeiden pohjalta.

Ohjelmistosuunnittelijat kehittävät myös ohjelmistoihin ja ohjelmointiin liittyviä teknologioita ja menetelmiä. Työssään ohjelmistosuunnittelijat käyttävät eri ohjelmointikieliä ja sovelluksia.

Työ on enemmän ohjelmointiin liittyvien kysymysten ja ongelmien ratkaisemista kuin koodin kirjoittamista. Varsinaisen ohjelmoinnin hoitaakin usein ohjelmoija, joka ryhtyy koodaamaan saamiensa ohjeiden mukaisesti. Suunnittelun ja ohjelmoinnin voi hoitaa myös sama henkilö.

Nimikkeitä Software Designer ja Software Engineer käytetään myös. Sovellussuunnittelijat (Application Designer) ja sovelluskehittäjät kehittävät erilaisia sovelluksia tai räätälöivät valmisohjelmia asiakkaiden tarpeisiin. Tietokantasuunnittelija on erikoistunut tiedonhallintaan ja tietokantojen teknisiin ratkaisuihin. Pelisuunnittelijat taas suunnittelevat digitaalisia pelejä.

Ohjelmoija

Ohjelmoijan työ on ohjelmoida tietokone toimimaan tietyllä tavalla. Työssä käytetään jotakin tarkoitukseen sopivaa ohjelmointikieltä. Ohjelmointi toteutetaan suunnitelman pohjalta, jonka on laatinut ohjelmistosuunnittelija tai ohjelmoija itse.

Tehtäviin kuuluu myös jo olemassa olevien ohjelmien kehittäminen ja kunnossapito. Suuri osa ohjelmoijan työstä onkin vianetsintää tai muutosten tekemistä valmiisiin ohjelmiin. Ohjelmoinnin jälkeen hän testaa ohjelman toimivuuden. Tehtäviin voi kuulua myös käyttäjien opastamista.

Ohjelmoijasta käytetään myös nimikettä Programmer. Systeemiohjelmoija (Systems Programmer) puolestaan kirjoittaa systeemiohjelmia eli varusohjelmia käyttäen usein apuna koneenläheistä ohjelmointikieltä. Systeemiohjelmia ovat käyttöjärjestelmät ja tietokanta- tai tiedonsiirto-ohjelmistot.

Käyttöliittymäsuunnittelija

Käyttöliittymäsuunnittelijan tehtävänä on suunnitella tuotteelle käyttöliittymä. Hän suunnittelee keinot (välineet, toiminnot ja palautteen), joilla ihmisen ja tietojärjestelmän välinen vuorovaikutus toteutuu.

Tuote voi olla esimerkiksi verkkopalvelu tai matkapuhelimen tai pankkiautomaatin toimintavalikko, teollisuuden prosessin ohjaus, ohjelmisto tai tietokanta. Työ voi kohdistua myös jo käytössä olevan tuotteen käytettävyyden parantamiseen.

Tehtäviin kuuluu tuote- ja konseptisuunnittelua sekä käyttöliittymän ulkoasun suunnittelua ja sen määrittelemistä ohjelmointia varten. Muita työtehtäviä ovat työn valvonta ohjelmoinnin aikana ja testaukset.

Tuotteen tulee olla toimiva ja mahdollisimman helppokäyttöinen. Alussa tehtävä käyttäjätutkimus kuuluu työnkuvaan, jotta saadaan selville mitä vaatimuksia käyttäjät tuotteelle asettavat.

Käyttöliittymäsuunnittelijaa kutsutaan myös nimellä User Interface Designer.

Web-suunnittelija

Web-suunnittelija rakentaa verkkosivuja. Tehtäviin kuuluu selvittää asiakkaan kanssa tulevien sivujen käyttötarkoitus, kohderyhmät ja tietosisällöt. Hän laatii suunnitelman sivuston rakenteesta, graafisesta ilmeestä, sivuilla käytettävistä mediaelementeistä (tekstit, kuvat, animaatiot jne.) sekä navigaatiosta ja toiminnallisuuksista.

Toteutusvaiheessa web-suunnittelija koostaa verkkosivut html-kielen ja eri ohjelmointikielten avulla, usein web-editoria apunaan käyttäen. Tämän jälkeen hän testaa sivuston toimivuuden ja tekee tarvittavat muutokset.

Julkaisemisen jälkeen työtehtäviin saattaa kuulua sivujen ylläpito ja kehittäminen. Työhön voi kuulua muitakin tehtäviä kuten sivujen pääkäyttäjänä toimimista, asiakaspalvelua, www-toiminnan koordinointi- ja kehittämistehtäviä sekä www-palvelinten ylläpitotehtäviä.

Myös nimikkeitä www-suunnittelija, Internet-suunnittelija ja Web Designer käytetään.

Sisältösuunnittelija

Sisältösuunnittelija kehittää web- ja mobiilipalveluja. Tehtäviin kuuluu sisällöntuottajien tarjoamien palvelujen kartoittamista, sisältöjen ideoimista ja myös itse sisällön tuottamista.

Sisältösuunnittelijoilla on yleensä omat vastuualueensa palveluista, esimerkiksi uutiset, pelit tai viihde.

Sisältösuunnittelijan tehtäviin kuuluu myös projektien vetäminen ja yhdyshenkilönä toimiminen sisällöntuottajiin. Kilpailuseuranta, sopimusasiat ja neuvotteluiden hoitaminen ovat osa työtä, samoin palvelujen testaaminen.

Myös nimikkeitä konseptisuunnittelija ja Concept Designer käytetään.

Multimediakäsikirjoittaja puolestaan suunnittelee web- ja mobiilipalveluiden sekä cd-rom -tuotteiden sisältöä ja kerrontaa. Pyrkimyksenä on tarinallisuus, joka hyödyntää multimedian tarjoamia mahdollisuuksia monipuolisesti, mm. kuvaa, äänimaailmaa ja vuorovaikutteisuutta.

Tietoliikennesuunnittelija

Tietoliikennesuunnittelija vastaa yrityksen tietoliikenneverkon suunnittelusta, ylläpidosta ja kehittämisestä. Uusissa kohteissa työ on verkon rakentamista tai sen suunnittelua ja valvontatöitä. Tehtäviin kuuluu verkon aktiivilaitteiden valvontaa ja kapasiteetin seuraamista sekä järjestelmien asennuksia ja laitetestauksia.

Ongelmien ennakointi, vikojen selvittely ja korjaaminen sekä tarvittavien muutosten toteuttaminen ovat keskeinen osa työtä. Asiakaspalvelutehtävät voivat kuulua työnkuvaan.

Tietoliikennesuunnittelijaa voidaan kutsua myös nimellä Telecommunications Designer.

IT-arkkitehti

IT-arkkitehtia tarvitaan kehittämistyössä, koska tietotekniset järjestelmät ovat kasvaneet ja monimutkaistuneet. IT-arkkitehti vastaa sopivan ratkaisun löytymisestä asiakkaan liiketoimintatarpeisiin. Hän toimii linkkinä asiakkaan ja systeemin kehittäjien välillä.

IT-arkkitehti koordinoi myös tekniikkapuolen toimintaa. Hänen tehtävänsä on varmistaa, että eri projektien tuottamat ratkaisut ovat yhteensopivia keskenään ja olemassa olevien järjestelmien kanssa. Työtehtäviin kuuluu projektissa neuvomista ja teknisten ratkaisujen valintaa liittyen mm. laitteistoihin, ohjelmistoihin ja verkkoyhteyksiin.

Myös nimikkeitä sovellusarkkitehti, järjestelmäarkkitehti, tietoliikennearkkitehti, tietoarkkitehti ja tekninen arkkitehti käytetään. Tarkempi nimike riippuu siitä, millä sovellusalueella työskennellään.

Työpaikat

Tuotantopuolella työllistävät tietotekniikan palveluyritykset, esimerkiksi ohjelmistotalot, tietojenkäsittelypalvelut ja tietoliikenneoperaattorit. Työpaikkoja löytyy myös tietotekniikkaa käyttävistä organisaatioista ja yrityksistä. Kyseeseen tulevat mm. virastojen ja oppilaitosten tietotekniikkaosastot yms. Yksityisellä sektorilla työllistävät mm. pankkien, vakuutusyritysten ja kaupan tietotekniikkaosastot tai vastaavat.

Työn vaatimukset

Suunnittelutehtävissä on hallittava suuria kokonaisuuksia, jotka muodostuvat teknisistä, taloudellisista ja inhimillisistä tekijöistä.

Ohjelmointikokemusta sekä käyttöjärjestelmien hallintaa ja tietokantaosaamista edellytetään usein. Joissakin suunnittelutehtävissä liiketoiminnallinen osaaminen on keskeistä.

Tehtävissä tarvitaan suunnittelutaitoa, loogista päättelykykyä ja järjestelmällisyyttä.

Yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja tarvitaan myös, sillä työ tehdään usein ryhmän jäsenenä.

On tärkeää ymmärtää sekä käyttäjien että asiakkaiden tarpeet.

Asiat on osattava ilmaista sujuvasti suullisesti ja kirjallisesti. Esiintymistaidoista on hyötyä, sillä kouluttajana toimiminen voi kuulua tehtäviin. Työssä joutuu antamaan myös kirjallisia raportteja.

Englannin kielen taito on tarpeen, sillä suurin osa alan kirjallisuudesta on englanninkielistä.

Tietotekniikan nopea kehitys edellyttää jatkuvaa opiskelua.

Koulutus

Tietotekniikkaa voi opiskella teknillistieteellisellä koulutusalalla. Tutkinto on diplomi-insinööri (DI)

Yliopistoissa voi opiskella tietojenkäsittelytiedettä ja suorittaa tutkinnon filosofian maisteri, luonnontieteellinen ala. Tietojärjestelmätiedettä opiskellen voi suorittaa (kauppatieteiden maisterin tutkinnon (KTM).

Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon, insinööri (AMK) sekä liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon, tradenomi.

Toisen asteen oppilaitoksissa voi suorittaa tietojenkäsittelyn perustutkinnon., datanomi. Tutkinto voidaan suorittaa myös näyttötutkintona, kuten myös tietojenkäsittelyn ammatti- ja erikoisammattitutkinnot.

Palkkaus

Yleisin palkkaustapa suunnittelutehtävissä on kuukausipalkka. Kokonaispalkka oli vuonna 2004 keskimäärin noin 3 500 euroa/kk. Yksityisellä sektorilla palkat ovat korkeampia kuin julkisella sektorilla. Palkka vaihtelee myös toimialoittain ja yrityksittäin. Pääkaupunkiseudulla palkat ovat yleisesti ottaen korkeammat kuin muualla maassa. Palkkaus paranee keskimäärin kokemuksen myötä.

Työmarkkinat

(Työmarkkinatiedot koskevat koko ammattialaa, ne eivät rajoitu kuvattavaan ammattiin)

ICT-ala

ICT-alan kokonaistyöttömyyden arvioiminen on vaikeaa, koska ala koostuu käytännössä useista eri toimialoista (klusteri). Lisäksi osalla yrityksistä on muutakin tuotantoa kuin tieto- ja viestintätekniikan tavarat ja palvelut.

IT-ammattilaisia on Suomessa noin 80 000. Vuosien 2000-2001 "IT-kuplan puhkeaminen" näkyy selvästi lisääntyneenä työttömyytenä. Työttömyys koettelee eniten käyttötehtävissä toimivia. Uusia työpaikkoja syntyy nyt vähemmän kuin aikaisemmin 2000-luvulla.

Markkinatilanne vaikuttaa eniten ICT-alan työvoimatarpeeseen lyhyellä aikavälillä. Pitkällä aikavälillä taas muutokset asiakkaiden tarpeissa ja mielipiteissä, uusien markkinoiden ilmaantuminen ja innovaatioiden syntyminen sekä teknologinen kehitys.

Yritysten omien arvioiden mukaan ICT-alan ammattilaisten kysyntä tulee jatkamaan kasvuaan ja osaajien puute saattaa jopa uhata suotuisaa kehitystä. Myös muut toimialat arvelevat tarvitsevansa lisää ICT-osaajia tulevaisuudessa, sillä tietotekniikan merkitys tulee kasvamaan yhä ja sovelluksien määrä lisääntyy.

Uutta henkilöstöä tullaan tarvitsemaan asiakaspalvelu- ja asiakasyhteystehtäviin, projektien johtoon ja hallintaan, teknisiin tehtäviin, suunnitteluun, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä markkinointiin ja myyntiin.

Suurten ikäluokkien jäädessä lähivuosina eläkkeelle ja omien rajallisten resurssiemme vuoksi myös kansainvälisille asiantuntijoille tulee olemaan kysyntää.

Lisäaineistot

Tietoteollisuuden ammatteja. Video. Työministeriö 2000.

Linkit

Linkki ammattialan kuvaukseen: ICT-ala
Linkki haastatteluun: Järjestelmäasiantuntija

Tietoalojen liitto Ulos

Tietotekniikan liitto ry Ulos

Lähinimikkeet

atk-suunnittelija
it-arkkitehti
internet-suunnittelija
datanomi
diplomi-insinööri
filosofian maisteri
insinööri
järjestelmäsuunnittelija
kauppatieteiden maisteri
konseptisuunnittelija
käyttöliittymäsuunnittelija
multimediakäsikirjoittaja
ohjelmistosuunnittelija
ohjelmoija
peliohjelmoija
pelisuunnittelija
sisältösuunnittelija
sovelluskehittäjä
sovellussuunnittelija
systeeminsuunnittelija
systeemiohjelmoija
systeemisuunnittelija
tietokantasuunnittelija
tietoliikennesuunnittelija
tradenomi
web-suunnittelija
www-suunnittelija