|
Matemaatikko
Johdanto
Matemaatikon työ on laskelmien tekemistä teknistä, luonnontieteellistä tai jotakin muuta tutkimusta varten. Matemaatikkoja työskentelee myös opettajina ja asiantuntijoina. Työpaikkoja on yliopistoissa ja oppilaitoksissa, kuntien ja valtion hallinnossa sekä elinkeinoelämän palveluksessa. Ammatissa tarvitaan teorioiden tuntemusta, laskutaitoa ja matemaattista päättelykykyä. Työ edellyttää tarkkuutta ja hyvää keskittymiskykyä sekä suullista ja kirjallista esitystaitoa.
Työtehtävät
Matemaatikon työ on matemaattisten laskelmien tekemistä teknistä, luonnontieteellistä tai jotakin muuta tutkimusta varten. Monet matematiikan alalta valmistuneet työskentelevät opetustehtävissä. Tarjolla on myös erilaisia asiantuntijatehtäviä.
Matematiikka jaetaan usein puhtaaseen (yleiseen) ja sovellettuun matematiikkaan. Yleisessä matematiikassa tutkitaan matemaattisia rakenteita täsmällisin päättelysäännöin, jolloin työ kohdistuu matematiikkaan itseensä.
Sovellettuun matematiikkaan erikoistuneet matemaatikot työskentelevät yleensä matematiikan ulkopuolisten ongelmien parissa, jolloin työ on käytännönläheisempää. Tehtäviä on tarjolla eri alojen yrityksissä.
Esimerkiksi vakuutusmatemaatikot vastaavat vakuutusmaksujen laskentaperusteista, niiden tilastollisesta tarkastuksesta yms. Matemaatikkoja toimii hyvin erilaisissa tehtävissä monilla aloilla.
Työnkuvaan kuuluu myös perehtyminen sen alan erityispiirteisiin ja lainalaisuuksiin, jonka ongelmiin etsitään ratkaisua.
Yliopistoissa matematiikan opettajat toimivat yleensä samalla tutkijoina. Tutkija-opettajan tehtäviin kuuluu tutkimuksen ja opettamisen lisäksi mm. tenttien järjestämistä ja niiden korjaamista. Toimenkuvaan voi kuulua myös hallinnollisia tehtäviä.
Matemaatikon työskentely-ympäristö on yleensä melko sosiaalinen, erityisesti opetustehtävissä. Työympäristönä on tutkimustehtävissä työhuone, opetustehtävissä luokka tai luentosali. Työaika on tyypillisesti normaali virka- tai toimistotyöaika.
Työssään matemaatikko soveltaa matematiikan teorioita ja menettelytapoja erilaisten ongelmien ratkaisemiseksi. Apuna käytetään mm. operaatioanalyysiä, todennäköisyyslaskentaa, matemaattista tilastotiedettä sekä numeerisia analyysejä.
Käytännöllisiä työkaluja ovat perinteisten paperin ja kynän lisäksi laskukoneet sekä tietokoneet, laskentaohjelmistot, graafiset sovellukset ja tietoverkot.
Maamme matematiikan yksiköissä tehdään kansainvälisesti korkeatasoista tutkimustyötä matematiikan eri alueilla.
Työpaikat
Yliopistot. Lukiot. Peruskoulut. Muut oppilaitokset. Kuntien ja valtion hallinto. Teollisuus. Vakuutusyhtiöt. Pankit.
Koulutus
Matematiikkaa voi opiskella yliopistoissa luonnontieteellisellä koulutusalalla. Alempi korkeakoulututkinto on luonnontieteiden kandidaatti (LuK) ja filosofian maisterin (FM).
Opettajiksi aikovien on suoritettava myös pedagogiset opinnot.
Matematiikan opettajat opettavat usein myös jotakin muuta ainetta kuin matematiikka, esimerkiksi kemiaa, fysiikkaa tai tietotekniikkaa. Saadakseen pätevyyden näiden aineiden opettamiseen, tutkintoon on sisällytettävä riittävä määrä näiden aineiden opintoja.
Erityisesti teknillisen ja kaupallisen alan oppilaitoksissa on virkoja, joissa toisena opetettavana aineena on tietotekniikka.
Taloudellis-hallinnolliselle alalle pyrkivien olisi hyvä opiskella esimerkiksi kansantaloutta tai aineita, jotka perehdyttävät johonkin valtionhallinnon sektoriin. Muille sovellusaloille suositellaan sivuaineeksi jotakin luonnontiedettä.
Työn vaatimukset
Matemaatikon työssä on ymmärrettävä teoriat sekä suoriuduttava ilmiöiden matemaattisesta mallintamisesta ja tarvittavasta laskemisesta.
Matemaatikon on ymmärrettävä tutkittavan ongelma-alueen ydin.
Sovelletussa matematiikassa korostuu se, minkälaiseen matemaattiseen muotoon tarkasteltava ongelma tulisi pukea, jotta sen ratkaisu vastaisi asetettuja käytännöllisiä tavoitteita.
Teollisuudessa ja elinkeinoelämässä työskenteleviltä vaaditaan yleensä monipuolisia sovelletun matematiikan, tilastotieteen ja tietojenkäsittelyn taitoja.
Ammatissa tarvitaan matemaattista päättelykykyä sekä loogista ja analyyttistä ajattelutapaa. Työssä tarvitaan myös tarkkuutta ja huolellisuutta. Hyvä keskittymiskyky on matemaatikolle eduksi.
Hyvä suullinen ja kirjallinen esitystaito ovat tarpeen.
Yrityksissä ollaan usein tekemisissä muiden alojen ihmisten kanssa, jolloin tarvitaan kykyä ymmärtää ja sopeutua myös "epämatemaattiseen" ajatustenkulkuun.
Ammattiin kuuluu seurata mitä omalla alalla tapahtuu.
Jatkuva teoreettinen ajattelu voi aiheuttaa stressiä.
Palkkaus
Palkkaus vaihtelee mm. sen mukaan, työskennelläänkö kunnan, valtion vai yksityisen sektorin palveluksessa. Myös työtehtävien laajuus, vastuualue ja vaatimustaso sekä koulutus vaikuttavat palkkaukseen. Tutkijoilla ja opettajilla on kunnilla ja valtiolla kuukausipalkka. Yrityksissä palkkaus perustuu henkilökohtaiseen työsopimukseen.
Palkasta tarkemmin: Akavalaiset työmarkkinat 2009 -opas.
Työmarkkinat
(Työmarkkinatiedot koskevat koko ammattialaa, ne eivät rajoitu kuvattavaan ammattiin)
Pankki-, vakuutus- ja rahoituspalveluala
Pankkialan työtehtävissä työskentelee noin 28 000 henkilöä (v. 2006). Finanssityönantajien tilastojen mukaan toimihenkilöitä heistä on noin 16 000, esimies/asiantuntijatehtävissä työskenteleviä noin 6 000 ja johtotehtävissä toimivia noin 2 000 henkeä.
Tulevaisuudessa asiantuntijoiden, esimiesten ja vaativaa toimihenkilötyötä tekevien suhteellinen osuus kasvaa. Käteisen rahan käsittelytehtävät konttoreissa vähenevät entisestään. Johtotehtävät tulevat työllistämään nykyisellä tasollaan.
Vakuutusalan työnantajayhdistyksissä työskentelee yhteensä noin 13 000 henkilöä. Järjestäytymättömien yritysten palveluksessa on vain pari sataa toimihenkilöä. (v. 2006).
Finanssityönantajien tilastojen mukaan johtotason tehtävissä työskenteli (v. 2005) 402 henkilöä, esimiestehtävissä 1 985 ja suorittavan tason tehtävissä 7 421 henkilöä. Konttorihenkilöstön lisäksi vakuutusalalla työskenteli kentällä johtotason tehtävissä 72 henkilöä, esimiestasolla 321 ja suorittavalla tasolla 861 henkilöä.
Viime aikojen muutokset vakuutusalalla ovat liittyneet varsinkin vahinkovakuutusyhtiöiden konttoriverkoston supistamiseen, yrityskauppoihin ja fuusioihin, toimintojen ulkoistamiseen sekä yhteisyritysten muodostumiseen varsinkin vakuutusyhtiöitä palvelevissa it-alan yhtiöissä.
Työllisyystilanne ei tällä vuosikymmenellä ole heijastanut niinkään yhtiöiden tai vakuutuslajien menestystä kuin suuria yritysten välillä tapahtuneita rakennemuutoksia eri finanssileireissä. Henkilöstömäärä on viime vuosina vähentynyt ja konttoreita on yhdistetty pankkien konttoreihin. Prosessi on edelleen kesken.
Työllisyyden kehittyminen on jatkossakin enemmän kiinni yritysjärjestelyistä ja toiminnan ulkoistamisista kuin vakuutustyön määrällisestä kehityksestä. Työvoimamäärä lienee em. syistä johtuen pikemminkin laskeva kuin nouseva.
Tilastokeskuksen mukaan rahoitus- ja vakuutustoiminnassa työskenteli Suomessa yhteensä 47 000 henkilöä vuonna 2005. Finanssityönantajat ry:hyn kuuluu 450 finanssialan yritystä, joiden palveluksessa työskentelee noin 40 000 toimihenkilöä pankki-, rahoitus- ja vakuutusaloilta.
Kemia ja fysiikka
Fyysikoista suurin osa toimii tutkijoina. Työllisyystilanne on hyvä, näkymät ovat suotuisat erityisesti opetusalalla, bioteknologiassa ja ympäristötutkimuksessa.
Tutkimuksessa on yleistynyt projektiluontoinen työskentely. Esimerkiksi yliopistoissa noin puolet opetus- ja tutkimushenkilöstöstä toimii ns. täydentävän rahoituksen piirissä. Rahoituksen luonteesta johtuen työsuhteet ovat määräaikaisia.
Työsuhteiden määräaikaisuudet näyttävät jatkuvan tulevaisuudessakin. Tarvetta ja halukkuutta kiinnittää projektitutkija pysyvään työsuhteeseen on kuitenkin ilmennyt varsinkin silloin, kun tutkija on väitellyt ja päässyt urallaan pitemmälle.
Kemisteistä suurin osa työskentelee opettajina. Heidän työllisyysnäkymänsä ovat hyvät nyt ja tulevaisuudessakin. Yliopisto-opettajien ja tutkijoiden työsuhteet ovat kuitenkin usein määräaikaisia ja apurahatyöskentely on yleistä. Yksityiselle puolelle saattaa avautua uusia paikkoja erikoisosaajille EU:n säädösten myötä esimerkiksi ympäristönsuojelussa.
Kemianteollisuuden henkilöstökehitys on ollut viime vuosina parempi kuin teollisuudessa keskimäärin, ja työvoiman määrä on pysynyt jokseenkin ennallaan. Prosessi- ja kemianteollisuuteen syntyy lähitulevaisuudessa uusia työpaikkoja henkilöstön ikärakenteesta johtuvan suuren poistuman vuoksi.
Lisäaineistot
Matemaatikkoja ja fyysikkoja työelämässä. Video. Työministeriö. 2002.
Lähinimikkeet
filosofian maisteri
opettaja
teollisuusmatemaatikko
tutkija
tutkija-opettaja
vakuutusmatemaatikko
|