|
Laulaja, kevyt musiikki
Johdanto
Kevyen musiikin laulajat esittävät mm. iskelmä- ja rockmusiikkia. Laulajan työ koostuu konsertti- ja keikkaelämästä sekä äänityksistä studioissa. Laulajat esiintyvät oman taustabändin kanssa tai vierailevina artisteina esittäen omia tai toisten sävellyksiä. Osa työskentelee studiotaustalaulajina. Laulajalta vaaditaan laulu- ja esiintymistaitoja sekä yhteistyökykyä ja sopeutuvaisuutta.
Työtehtävät
Kevyen musiikin laulajat esiintyvät tanssilavoilla, ravintoloissa, konserttilavoilla, yksityistilaisuuksissa jne. Laulajalla voi olla oma taustabändi tai sitten hän toimii vierailevana artistina toisessa yhtyeessä.
Kevyeen musiikkiin luetaan mm. iskelmämusiikki, jazz, pop, rock ja nykykansanmusiikki. Riippuu artistin ja yhtyeen musiikillisesta linjasta, minkälaista musiikkia esitetään. Kevyen musiikin laulajien ohjelmistoihin kuuluu usein sekä omia että toisten sävellyksiä.
Laulajan työ koostuu konsertti- ja keikkaelämästä sekä äänityksistä studioissa. Osa laulajista toimii myös studiotaustalaulajina. Jotkut laulajista myös säveltävät, sanoittavat ja sovittavat itse. Suurin osa työstä koostuu kuitenkin harjoittelusta ja äänen kehittämisestä.
Laulamisen lisäksi työhön kuuluu yleensä muitakin tehtäviä kuten autolla ajoa, roudausta, keikkojen buukkausta, esiintymisasujen valintaa, meikkausta jne.
Laulaja työskentelee yhdessä yhtyeensä, managerin, roudareiden jne. kanssa. Mikrofoni on äänen lisäksi laulajan tärkein työväline. Työympäristö riippuu siitä, missä paikassa konsertti tai keikka pidetään.
Työajat painottuvat iltaan ja iltayöhön. Työhön liittyy yleensä paljon matkustamista kotimaassa, myös ulkomailla. Keikkakiertueet saattavat kestää useita viikkoja, jopa kuukausia.
Työpaikat
Laulajat ovat esiintyviä taiteilijoita, jotka työskentelevät pääsääntöisesti freelanceina tai yrittäjinä. Hyvillä suhteilla ja onnistuneilla työkokemuksilla on mahdollista päästä esim. mainostoimistojen listoille tai saada studiotaustalaulajan töitä. Monilla laulajilla on toinen työ tai sivutöitä laulamisen ohella.
Työn vaatimukset
Laulajalta vaaditaan ennen kaikkea laulutaitoa, musiikillista lahjakkuutta ja intohimoista suhtautumista musiikkiin.
Lisäksi laulaja tarvitsee esiintymistaitoja voidakseen luoda kontaktin yleisöön ja saadakseen hengen nostatettua tunnelmallisen esiintymisen avulla. Yhtyeen kanssa työskentely vaatii yhteistyötaitoja.
Laulajalta vaaditaan nuotinluku-, solfa- ja rytminlukutaitoja sekä kykyä luoda uutta ja improvisoida. Lisäksi hänen tulee osata käyttää mikrofonia oikein.
Laulajan on tunnettava omat rajansa, ettei hän yritä laulaa äänilajilleen tai tyylilleen sopimattomia sävellyksiä tai kappaleita.
Työssä tarvitaan sopeutuvaisuutta, sillä työajat ovat usein epäsäännöllisiä ja elämä liikkuvaa. Pitkien ja rankkojenkin matkojen jälkeen laulajan tulee olla valmis esiintymään ja antamaan parhaansa. Keikkamatkat ja työaikojen painottuminen iltaan ja iltayöhön voivat vaikeuttaa perhe-elämää.
Töiden pätkämäisyys ja kilpailun kovuus saattavat rasittaa. Laulajan on myös kestettävä omaan työskentelyynsä kohdistuvaa kritiikkiä, joka esim. tanssilavoilla saattaa olla hyvinkin suoraa. Laulajan työssä kuitenkin motivoi se, että voi toimia ihmisten tunteiden tulkkina.
Uran luominen vaatii kärsivällisyyttä. Menestyvän ja kuuluisan laulajan on puolestaan hyväksyttävä julkisuuden pyöritykseen joutuminen.
Äänenrasitukset ja kuulo-ongelmat ovat mahdollisia. Työssä altistuu melutasoiselle musiikille ja esimerkiksi ravintolassa työympäristö voi olla tupakansavuinen. Laulajan on tärkeää huolehtia fyysisestä kunnosta.
Koulutus
Kevyen musiikin laulajien koulutustausta vaihtelee. Jotkut laulajat ovat päässeet alalle pelkän lahjakkuuden avulla. Kouluttamatonkin laulaja tarvitsee usein uransa varrella koulutusta pitäessään huolta äänestään.
Pop & Jazz Konservatoriossa annetaan ammatillista peruskoulutusta rytmimusiikkiin.
Toisella asteella voi suorittaa musiikkialan perustutkinnon.
Ammattikorkeakoulussa voi suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon, muusikko (AMK).
Sibelius-Akatemiassa voi laulumusiikin koulutusohjelmassa suorittaa musiikin maisterin tutkinnon (MuM) ja kandidaatin (MuK) tutkinnon.
Palkkaus
Laulajalle maksetaan yleensä kertakorvaus. Pidempiä ajanjaksoja ravintoloissa ja laivoilla laulaville maksetaan joskus kuukausi- tai päiväpalkkaa. Studion taustalaulajat saavat tuntipalkkaa.
Laulajan tulot vaihtelevat paljon riippuen mm. hänen esittämästään musiikista, työnantajista, esiintyjäkokemuksesta ja maineesta. Äänitys- ja studiotöissä levyn/ohjelman tuottajan saamien apurahojen ja tukien mukaan.
Laulajan palkka koostuu myös teostokorvauksista ja gramexista saatavista korvauksista esim. radiosoittojen, julkisten esiintymisten ja levymyynnin kautta. Laulajilla on myös mahdollisuus hakea erilaisia apurahoja.
Nuorten, vasta alalle tulleiden palkkaustaso on yleensä matala, kun hyvätuloisia puolestaan on runsaasti 35-44-vuotiaiden joukossa. Toisaalta nuori laulaja voi hetkessä ponnahtaa pinnalle ja ansaita enemmän kuin moni vuosia alalla ollut.
Vain hyvin harvat tulevat pelkällä laulamisella toimeen. Laulajat hankkivat usein tuloja esim. musiikinopetuksesta tai jonkin muun alan työstä.
Työmarkkinat
(Työmarkkinatiedot koskevat koko ammattialaa, ne eivät rajoitu kuvattavaan ammattiin)
Musiikkiala
Maksavasta yleisöstä riippuvaiset viihde- ja kulttuurialat ovat herkkiä laskusuhdanteille. Suomessa musiikkimarkkinat ovat pienet ja kilpailu on kovaa, koska tekijöitä on paljon. Alalla menestyminen on paljolti kiinni siitä, miten osaa hahmottaa markkinoiden mahdollisuudet ja käyttää niitä hyväkseen.
Taidemusiikin säveltäjistä alle 50 % ja kevyen musiikin säveltäjistä noin 10 % tienaa elantonsa säveltämisellä. Palkka koostuu sävellystilaus- ja tekijänoikeustuloista. Päätoimisesti säveltävät voivat hakea lisäksi valtion tms. myöntämiä apurahoja. Suurin osa säveltäjistä tekee sävellystyönsä ohella muita töitä, jotka usein liittyvät musiikkiin, kuten opettamista tai toimittamista.
Muusikot, solistit ja kapellimestarit ovat pääsääntöisesti yrittäjiä tai freelance-verokortilla työskenteleviä keikkatyöläisiä. Monilla keikkailevilla solisteilla ja muusikoilla on toinen ammatti varsinaisena leipäpuunaan. Monet tekevät lisäksi mm. erilaisia soolo-, studio-, teatteri-, sävellys- ja opetustöitä. Orkesterimuusikoita ja kapellimestareita työllistävät vakinaisesti sinfoniaorkesterit sekä kunnalliset ja yksityiset kamariorkesterit.
Työllisyyteen ja töiden jakautumiseen vaikuttaa myös se, että Suomi on tanssilavakulttuurin ja live-esitysten maa. Elävän musiikin osuus musiikin kulutuksesta on suhteellisen suuri. Tämä heijastuu puolestaan äänitemarkkinoihin, jotka ovat Islannin jälkeen Pohjoismaiden pienimmät. Klassista musiikkia taas myydään Suomen markkinoilla suhteellisen paljon verrattuna kevyeen musiikkiin, vaikka muualla maailmassa sen myyntiosuus on keskimäärin noin 10 %.
Toinen erityispiirre on kotimaisen ja suomenkielisen musiikin ylivalta. Kansainvälisille kevyen musiikin markkinoille suomen kieli on kuitenkin poikkeuksetta vieras ja väärä valinta, mikäli tavoitellaan korkeita myyntilukuja.
Lisäaineistot
Kulttuuriteollisuus. Julkaisu. Työministeriö 2002.
Lähinimikkeet
iskelmälaulaja
jazzlaulaja
musiikin maisteri
muusikko
poplaulaja
rocklaulaja
solisti
vokalisti
|