Lentoliikenteellä on merkittävä rooli liikennepalveluiden tuottajana. Lentoteitse kuljetetaan ihmisten lisäksi sekä postia että rahtia. Lentokuljetus on kannattavin kuljetusmuoto, jos tavara on saatava nopeasti ja luotettavasti perille ja jos kuljetusetäisyys on pitkä.

Yhteistä lentoliikenteen ammateille on vastuu lentoturvallisuudesta, jonka takaamisessa kaikkien ammattien edustajilla on oma roolinsa. Osassa ammateista korostuu pitkälle viety tekninen osaaminen, osassa taas vaativat ihmissuhdetaidot ja organisointikyky. Alan ammatit vaativat yleensä sopeutumista epäsäännöllisiin työaikoihin.

Lentoliikenteen määrän kasvaessa kaikkialla maailmassa ilmailulla on yhä merkittävämpi rooli liikennepalveluiden tuottajana. Lentoliikenne on kasvanut maailmanlaajuisesti voimakkaasti ja kasvun ennustetaan jatkuvan.

Lentoteitse kuljetetaan ihmisten lisäksi sekä postia että rahtia. Lentorahdin etuna on mm. kuljetuksen nopeus ja saavutettavuus.

Alan keskeisenä haasteena on hyvän turvallisuustason ja toimivan lentoliikenteen ylläpitäminen huolimatta kasvavasta liikenteestä.

Keskeisessä asemassa suomalaisessa lentoliikenteessä on Helsinki-Vantaan lentoasema ja siellä toimivat yritykset. Suurin osa Suomen lentoliikennealan toimijoista ja työpaikoista on pääkaupunkiseudulla.

Ilmailulaitos Finavian keskeisenä tehtävänä on Suomen lentoasemaverkon ja maan kattavan lennonvarmistusjärjestelmän ylläpito ja hoito.

Ilmaliikenteen lentoturvallisuutta valvovana viranomaisena toimii Liikenneministeriön alainen Ilmailuhallinto.

Lentoliikenteen maiden rajat ylittävän luonteen vuoksi myös kansainvälisillä järjestöillä on keskeinen tehtävä olla mukana huolehdittaessa ilmailun turvallisuudesta ja sujuvuudesta .

Lentoliikenteen turvalliseen hoitamiseen tarvitaan ilmailualan kaikkien ammattiryhmien saumatonta yhteistyötä, jossa jokaisella on oma roolinsa ja vastuualueensa.

LENTOKULJETUKSET

Lentokoneiden ja lentoliikenteen kehitys on ollut erittäin nopeata. Huolimatta siitä, että lentämisellä on verrattain lyhyt historia maitse tai meritse liikkumiseen verrattuna, on lähes koko maapallon kattava lentoliikenneverkosto kehittynyt muutamassa vuosikymmenessä.

Vaikka suurin osa Suomen vientituotteista kuljetetaan maitse tai meritse, kalliimpi lentokuljetus on kuitenkin kannattavin kuljetusmuoto, jos tavara on saatava nopeasti ja luotettavasti perille ja kuljetusetäisyys on pitkä.

Suomen ulkomaankaupassa lentorahdin merkitys on suuri, se muodostaa noin 13% ulkomaankaupan arvosta. Lentorahti on osa kansallista ja kansainvälistä logistiikkaa ja se kytkeytyy tiiviisti muihin kuljetusketjuihin.

MATKUSTAJALIIKENNE

Vuonna 2005 Ilmailulaitoksen, nykyisen Finavian, lentoasemien kautta kulki yhteensä yli 15 miljoonaa matkustajaa.

Euroopan sisällä lennettiin Suomesta eniten Ruotsin, Saksan ja Espanjan kohteisiin. Euroopan ulkopuolelle matkustettiin eniten Kiinaan, Thaimaahan ja Yhdysvaltoihin.

EU:n jäsenyys vaikutti lentoliikenteen kasvuun. Lentoliikenteen kasvu oli voimakkainta nimenomaan Euroopan liikenteessä, voimakkaimmin kasvoi lentoliikenne Brysseliin.

Myös muu liikenne lisääntyi erityisesti kauttakulkuliikenteen ansiosta. Kauttakulkeva matkustaja on matkustaja, joka jatkaa välittömästi välilaskun jälkeen matkaansa. Suomi näyttelee merkittävää osaa Euroopan ja kauko-idän välisestä kauttakulkuliikenteestä johtuen maamme sijainnista lyhyimmällä lentoradalla Euroopasta ja Aasian välillä.

Kaikista Suomen reittiliikenteen matkoista EU:n sisäisiä on yli puolet. Myös Kaukoidän liikenteen matkustajamäärä on voimakkaasti kasvamassa.

Matkustajamäärillä mitattuna Suomen vilkkaimmat lentoasemat Helsinki-Vantaan jälkeen olivat Oulu, Tampere-Pirkkala ja Rovaniemi. Lentoalusten nousuissa ja laskuissa mitattuna vilkkaimpien kenttien joukkoon heti Helsinki-Vantaan jälkeen lukeutuu Helsinki-Malmin lentokenttä ja Porin lentokenttä. Helsinki-Malmin ja Porin vilkkaus perustuu kentillä toimivien lentokoulujen koulutuslentoihin. Koulutuslentojen lentäminen ei ole käytännössä mahdollista suurten ja nopeiden liikennekoneiden seassa vaan lentokoulutus tarvitsee omat pienkoneille soveltuvat hyvin varustellut lentokentät.

Suomen oloissa kotimaisen liikenteen toinen päätepiste on käytännössä aina Helsinki-Vantaan lentoasema ja kansainvälisessä liikenteessä alueellisilla lentoasemilla on lähinnä syöttölentoaseman rooli, koska ulkomaanlennot lennetään lähes yksinomaan Helsinki-Vantaan kentän kautta. Lomamatkailussa on pyrkimys tuottaa palveluja suoraan maakuntakentiltä.

Toisaalta myös esimerkiksi Lapin kansainvälinen joulumatkailun väärä on kasvussa ja esimerkiksi vuonna 2004 tilauslennoilla Lapissa vieraili yli 100 000 kansainvälistä turistia.

LENTOTURVALLISUUS

Muuttuneessa kansainvälisessä toimintaympäristössä lisääntyneet turvatoimet muodostavat haasteen ilmailun sujuvuudelle.

Uudet matkustajia, käsimatkatavaran ja rahdin käsittelyä koskevat viranomaismääräykset vaikuttavat mm. lisälaitteiden tarpeeseen ja kasvattavat turvatarkastuskustannuksia ja siten vaikuttavat myös kuluttajahintoihin.

Schengenin sopimus ja vapaan liikkumisen laajentuminen Euroopan alueella asetti omat vaatimuksensa mm. tietorekistereiden rakentamiselle ja lentokenttien varustamisessa tarkoituksenmukaiseksi.

Yleisestä lentoliikenteen kasvusta on ollut seurauksena lentokenttien ja ilmatilan ruuhkautuminen ja lennonvarmistusjärjestelmän kapasiteetin riittämättömyys. Se on muodostumassa yhä vakavammaksi ongelmaksi ja voi muodostua liikenteen kasvun esteeksi.

Ratkaisuna on käynnistetty eri maiden lennonvarmistusjärjestelmien ja menettelyjen harmonisointi- ja integrointiohjelmia. Lennonjohtojärjestelmiä on myös kehitetty antamalla lennonvarmistukseen uusia menetelmiä. Mm. tutkan avulla ylläpidetty havainnollinen reaaliaikainen ilmaliikennekuva mahdollistaa lentojen johtamisen entistä tehokkaammin.

Suomen erityisongelmana on kuitenkin se, että Suomi on harvaan asuttu maa. Toisin kuin Keski-Euroopan valtiot, joten samat ratkaisut lennonvarmistusongelmissa eivät sovellu kaikkiin maihin.

Suomen ilmatilassa ruuhkaongelmat eivät muodostu samanlaisiksi kuin tiheästi asutussa Keski-Euroopassa ja lentoliikenteen viiveet johtuvat yleensä talviolosuhteista tai vaikeista sääolosuhteista. Suomen vapaa ilmatila mahdollistaa toisaalta laajemmat koulutusmahdollisuudet sekä koululentojen helpon ja turvallisen operoinnin.

Kansainvälisillä järjestöillä on keskeinen tehtävä huolehtia ilmailun sujuvuudesta ja turvallisuudesta. Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö, ICAO (International Civil Aviation Organization), on laatinut kansainvälistä lentoliikennettä koskevan sopimuksen, jonka liitteitä muutetaan jatkuvasti.

Muutokset koskevat lähinnä teknisiä normeja, joiden pyrkimyksenä on edistää lentoliikenteen sujuvuutta. Myös nykyiset ilmailumääräykset perustuvat yhä enenevässä määrin yhteiseurooppalaisiin vaatimuksiin, jotka valmistellaan Euroopan ilmailuviranomaisten yhteenliittymässä.

Niin lentoyhtiöillä kuin ammattijärjestöillä on mahdollisuus osallistua ilmailun kannalta olleellisiin keskusteluihin sekä säännösten ja määräysten muutosprosesseihin.

LENTOYHTIÖT JA LENTOPALVELUYHTIÖT

Finnair on Suomessa suurin lentoliikennealan työnantaja, joka myös kouluttaa alan työntekijöitä alaisessaan Finnairin Ilmailuopistossa.

Finnairin lentotoiminta jakautuu kolmeen pääalueeseen, ulkomaan ja kotimaan reittilentoihin, tilauslentoihin ja rahtilentotoimintaan.

Erityisesti tilauslentojen kysyntään vaikuttaa kulloinenkin lomamatkailun vilkkaus. Finnairin lentotoiminnan rungon muodostaa kuitenkin säännöllinen reittiliikenne; tiheimmin liikennöidyt ulkomaan reitit suuntautuvat maihin, joiden kanssa Suomi käy kauppaa.

Nykyään alalla on myös muita kotimaisia lentoyhtiöitä kuten Blue 1, Finncomm Airlines, Air Finland, Air Åland, Copterline sekä liikelentoyhtiöt Airfix, Jetflite, Scanwings, Turku-Air ja Oulun Tilauslento. Venäjän ja erityisesti Pietarin ja myös Moskovan läheisyys on luonut hyvät toimintamahdollisuudet venäläisyritysten yksityiskoneita/liikekoneita operoiville yhtiöille.

Lentoliikenteen kansainvälisen luonteen vuoksi on myös huomattava, että Suomeen operoi lukuisia liikennelentoa ja lomamatkoja lentäviä yrityksiä, joiden matkustajina on Suomen kansalaisia.

Lentoyhtiöille palveluja tuottavia yrityksiä toimii Suomessa lukuisia. Nämä yritykset tuottavat maa-, catering-, rahti- ja teknisiä palveluja lentoyhtiöille.

ILMAILULAITOS FINAVIA

Finavia päättää Suomen lentoliikennepolitiikasta yhdessä liikenneministeriön ja valtion ulkoasiahallinnon kanssa.

Finavian keskeisenä tehtävänä on Suomen lentoasemaverkon ja maan kattavan lennonvarmistusjärjestelmän ylläpito ja hoito.

Lisäksi Finavia hoitaa lentoasemien liikennealuepalveluita ja matkustajapalveluita, jotka ovat välttämätön osa lentoliikenteen palveluketjua. Lentoasemaverkon ylläpidossa on otettava myös taloudellinen kannattavuus huomioon.

Finavian tehtävänä on huolehtia lentoasemien turvatarkastuksista kansainvälisten suositusten mukaan. Kaikkien kansainvälisten reitti- ja tilauslentojen sekä kotimaan lentojen matkustajat sekä matkatavarat tarkastetaan.

Finavialla on myös yritys, joka vastaa matkustamohenkilökunnan vuokratyövoiman välityksestä.

ILMAILUHALLINTO

Ilmailuhallinto toimii Liikenneministeriön alaisena Suomen ilmailuviranomaisena valvoen koko siviili-ilmailun toimintaa sekä vastaa lentoturvallisuuden kehittämisestä ja ylläpidosta.

LENTOLIIKENNEALAN TYÖ

Ilmailualalla on useita eri ammatteja, joiden työtehtävät, soveltuvuus- ja ammattitaitovaatimukset poikkeavat toisistaan huomattavasti.

Osassa ammateista korostuu pitkälle viety tekninen osaaminen (mm. liikennelentäjä, lennonjohtaja, tekniikan ammatit), osassa taas vaativat ihmissuhdetaidot ja organisointikyky (mm. lentoemäntä/stuertti, purseri, matkustajaselvitysvirkailija).

Yhteistä lentoliikenteen ammateille on vastuu lentoturvallisuudesta, jonka takaamisessa kaikkien ammattien edustajilla on oma roolinsa. Yhteistä useimmille lentoliikenteen ammateille on myös epäsäännölliset työajat ja vaatimus hyvästä terveydestä.

Lentoliikenteen hoitamiseen tarvitaan kaikkien ammattiryhmien saumatonta yhteistyötä.

Lentoyhtiöt, Finavia, Ilmailuhallinto, lentokoulut ja lentopalveluyritykset.

Liikennelentäjä
Lentoemäntä/Stuertti
Lennonjohtaja
Lennonjohtoassistentti
Helikopterilentäjä
Rahtivirkailija
Lentokonelevyseppä
Lentokoneasentaja
Kuormaaja
Matkustajaselvitysvirkailija

Ilmailualan ammatteihin annetaan koulutusta ammattiryhmästä riippuen useassa eri oppilaitoksessa.

Finnairin alaisessa Ilmailuopistossa koulutusta annetaan seuraaviin ammatteihin: liikennelentäjien jatkokoulutus, lentoemäntä/stuertti, purseri, matkustajaselvitysvirkailija, paikanvarausvirkailija ja rahtivirkailija. Teknisen henkilöstön ammatit: lentokoneasentaja, lentokonemekaanikko, lentokone-elektroniikka-asentaja, lentokonelevyseppä, moottoriasentaja ja laiteasentaja.

Lentokoneasentajan työhön kouluttaudutaan pääsääntöisesti ammattioppilaitoksissa.

Erilaisiin matkailualan asiakaspalvelutehtäviin voi saada koulutusta myös kaupallisen tai matkailualan oppilaitoksissa.

Finavian alainen Avia College kouluttaa lennonjohtajat ja lennontiedottajat. Lennonvarmistusvirkailijat saavat koulutuksensa työpaikallaan. Heitä työskentelee lentoaseman viestikeskuksessa ja lennon neuvonnassa.

Helikopterilentäjiä kouluttavat sekä Ilmavoimat että Rajavartiolaitos omiin tehtäviinsä, mutta koulutusta voi saada myös yksityisissä lentokouluissa.

Liikennelentäjän peruskoulutusta annetaan Suomen Ilmailuopistossa Porissa, Patria Pilot Training Oy:ssä ja Salpauslento Oy:ssä Malmilla.

Lentoliikenteen ammateissa työskentelee maassamme yli 10 000 henkilöä (v. 2009). Heistä liikenne- ja helikopterilentäjiä on yli 1 000, lentoemäntiä ja stuertteja noin 2 500 ja lennonjohtajia hieman alle 300.

Finnair-konserni on Suomessa lentoliikennealan suurin työllistäjä, sen palveluksessa on noin 9 500 henkilöä. Lentäjiä heistä on noin 800. Teknisissä tehtävissä kuten esimerkiksi lentokonemekaanikkoina tai -asentajina työskentelee noin 1 700 henkeä.

Catering-palvelut (keittiö, tuotanto, myynti) työllistävät yli 700 henkeä yksistään Helsinki-Vantaalla. Rahdin käsittelyssä työskentelee yli 300 työntekijää Helsinki-Vantaalla. Maa-palveluissa kuten asiakaspalvelussa sekä matkatavaroiden kuormauksessa ja purkamisessa toimii yli 800 henkilöä.

Finavia-konserni tarjoaa lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluja. Finavia vastaa mm. lentokenttien (25) palveluista, turvatarkastuksista ja kiitoteiden kunnossapidosta sekä kouluttaa. Finavia-konsernin palveluksessa on noin 2 500 työntekijää eri puolilla Suomea.

Alan työvoiman tarve on tähän mennessä kyetty arvioimaan melko tarkasti, ja koulutukseen otettavien määrä on pyritty suhteuttamaan alalla vapautuviin työpaikkoihin. Alalle on paljon tulijoita, joten kilpailu koulutus- ja työpaikoista on kovaa.

Liikennemäärien kasvaessa moniin tehtäviin tarvitaan pitkällä aikavälillä lisää henkilöstöä. Laskusuhdanteen aikana uutta henkilöstöä ei kuitenkaan juuri rekrytoida.

Lentoliikennealan ammattilaisia työskentelee myös ulkomaisten lentoyhtiöiden palveluksessa sekä mm. Suomen ilmailuopistossa ja Ilmailuhallinnossa. Ala työllistää myös välillisesti lukuisia henkilöitä esimerkiksi matkailualalla.

Liikenteen kasvu on edellyttänyt lisäkapasiteettia ja laitejärjestelmien modernisointia kaikilla ilmailun osa-alueilla kansainvälisen kehityksen mukaisesti.

Keskeisiä kilpailutekijöitä lentoliikenteessä ovat tarkoituksenmukainen reittiverkosto, lentojen riittävä tiheys ja täsmällisyys ja säännöllisyys. Lentoyhtiön turvallisuus on ehdoton taustalla aina vaikuttava tekijä, joka on oleellinen osa yhtiön luotettavuutta.

Suomen erityisenä pyrkimyksenä on kehittää omaa gateway-strategiaansa. Helsinki-Vantaan kenttä voi tulevaisuudessa toimia mannerten välisenä porttina Euroopasta Kaukoitään, USA:han, Venäjälle ja Baltian maihin.

Gateway-liikenne lisää lentoaseman liikennettä ja mahdollistaa samalla paremman reittitarjonnan suomalaisille lentomatkustajille.

Koveneva kilpailu edellyttää myös jatkuvaa kustannustehokkuuden lisäämistä kannattavuuden säilyttämiseksi. Se tarkoittaa mm. sitä, että työntekijät joutuvat kouluttautumaan yhä enenevässä määrin ilmailualan moniosaajiksi.

Lentoliikenteessä on ollut havaittavissa kaksi kehityssuuntaa: toisaalta lentoyhtiöt muodostavat keskenään yhteenliittymiä eli alliansseja, toisaalta kansallisia lentoyhtiöitä pyritään yksityistämään.

Ilman kansainvälistä yhteistyötä ei ole mahdollista kehittää alaa.

Lentokenttien ja ilmatilan ruuhkautuminen on muodostumassa yhä vakavammaksi ongelmaksi. Ilmailun kansainvälisen luonteen vuoksi on ilmailun toimivuuden edistämiseksi tehty valtioiden välisiä yhteisiä sääntöjä ja useita ilmailualan järjestöjä, jotka yhteistyössä antavat yhteisiä lentoturvallisuutta edistäviä ilmailunormeja.

Ilmailualan kansainvälistyminen on tuonut mukanaan uusia ohjeita ja toimintatapoja.

Toiminnallisesti yhteydessä lentoliikenteeseen on matkailuala, jonka kasvu lisää myös lentoliikenteen kysyntää. Siten matkatoimistoala, seuramatka-, hotelli-, ravintola- ja cateringtoiminta sekä matkailualan tieto- ja jakelujärjestelmätoimintojen kysyntä on riippuvainen lentotoiminnan kysynnästä.

Video: Lentoliikenteen ammatteja (2003)